Skip to content

18 syytä miksi Suomi on paras

kainuu

Vaikka suomalainen saattaa vähän narista esimerkiksi säätiloista, rakastetaan tätä pohjoista kotimaata suurella sydämellä. Ja kuulutaan yhdessä samaan jengiin. Se tulee esiin vaikkapa silloin, kun matkustetaan ulkomaille ja yht´äkkiä onkin ikävä kaikkea suomalaista. Jutellaan ehkä ”meikäläisten” kanssa ja koetaan samaa tunnetta, jota ei oikein voi ymmärtää kuin toinen suomalainen. Kotimaa, kieli, omat kommervenkit. Se näyttäytyy myös jos joku vieras sanoo jotain Suomesta – kumpaan suuntaan tahansa. Joko haukkuu meidän karjalanpiirakat mauttomiksi eväiksi tahi ylistää suomalaista saunakulttuuria. Nousee sitten puolustusharmistus tai mielihyvä, kummankin takana on ylpeys isänmaasta ja suomalaisuudesta. Kaikkea parhautta ei […]

Read More →

Sademainen ekosuihku

ekosuihku

Asutaan ensimmäistä kertaa sellaisessa talossa, missä tuleva vesi saapuu hanoihin kunnallistekniikan kautta, eikä omasta kaivosta. Täytyy sanoa, että vedestä maksaminen on tuntunut jotenkin hullulta. Ei rahallisesti kalliilta, mutta noin periaatekysymyksenä. Vähän kuin pitäisi maksaa ilmasta, jota hengittää, tai lumesta, joka sataa valaisemaan talvikuukaudet. Melkein yhtä omituista oli aluksi. Olisi kyllä niin upeaa olla kaikin mahdollisin tavoin riippumaton. Veden osalta 100% omavaraisuus tarkoittaisi kuitenkin kantovettä, johon taas ei rahkeet ja jaksut riitä. Nykytalossa wanha kaivokin on täytetty hiekalla, joten ei voi ees kokeilla. Saaristoajoilta on myös muistissa, että jo pelkästään juomaveden […]

Read More →

Mikä se tarkoitus olikaan

empathy

Tiedättekö mikä on kaikista suurinta puppua? No se, että kun käsittelee kaiken ikävän ja pahan juurta jaksain, hyväksyy, kohtaa, eli ei lakaise maton alle, niin siten se lopulta katoaa kokonaan. Höpön löpö. Se mihinkään katoa, vaan vaimenee ja menee välillä pois tieltä, ehkä pitkiksikin ajanjaksoiksi, mutta jää kuitenkin väijymään. Kerää ehkä jengiä ja jää odottamaan heikkoa hetkeä, jolloin ampua vanhanaikaisesti tykillä. Omalla kohdalla alitajunnassa selvästi partioivat traumojen jäänteet eivät aina tarvitse kuin ihan pienen (tai omituisen) laukaisevan tekijän. Vaikkapa joku henkilö tosi kaukaa menneisyydestä yrittää ottaa yhteyttä, tai joku (kuka […]

Read More →

Yhteistyö on uusi nigerialaiskirje?

Vaikka sivupalkissani on maininta, ettei tässä blogissa harrasteta maksettua mainontaa (eli en tee lainkaan blogiyhteistöitä), niin tarjouksia tulee silti joskus. Useinmiten täysin asiallisia, mutta toisinaan outoja tai kummallisia. Kuten tämä hiljattain saapunut: Aihe: Sponsoroidun artikkelin hinta sivullanne Vastaanottaja: Valoblogin Taru Lähettäjä: [etunimisukunimi] @gmail.com Heippa, Nimeni on ***** ja kirjoitan teille maineikkaan [x-toimiala]yrityksen puolesta, toivoen että pääsisimme sopimukseen sponsoroidun artikkelin julkaisemisesta sivullanne. Artikkelin aiheesta voimme keskustella, jotta se sopisi sivullenne mahdollisimman luonnollisesti. Artikkelin kirjoittaisi yksi ammattilaisistamme, ja meillä on tietty määrä rahaa varattuna tämän kaltaista mainontaa varten. Voisitteko siis ystävällisesti kertoa […]

Read More →

Taivahan ja repolaisen tulet

revontulet

No nyt! Eilen ne viimeinkin saavuttivat nämäkin verkkokalvot, kunnon revontulet! Hyvän tähden, että oltiin aivan pakahtua tanssivien tulien edessä. Vihreää ja liilaa loimotteli taivaan täydeltä. Kuvat ei kylläkään tee minkäänlaista oikeutta näytökselle tai sen laajakuvalle, koska yökuvaustaitoni ovat (vielä) harmillisen heikot. Tottahan ne pitää silti julkaista – ensimmäiset tulet täällä ja kaikkea! Olen antanut itselleni kertoa, että syntyjään pohjoisemmasta olevat eivät pidä revontulia oikein minään. Mikäs niissä nyt on niin ihmeellistä, jatkuvastihan niitä näkyy, olen kuullut. Tottumuksesta tulee tietysti tavallista, mutta meitsit ei meinaa pysyä pöksyissään talven esityksiä odotellessa :D […]

Read More →