Vihtoisko nokkosella vai katajalla?

tuunattu vihta
(kuva)

Perinteinen saunavihta tehdään rauduskoivusta, mutta vastomiseen on monia muitakin mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Ennenvanhaan erilaisilla vihdoilla hoidettiin niin terveyttä kuin kauneuttakin.

Ensinnäkin koivuvihdan joukkoon voi sitoa esimerkiksi kukkia tai yrttejä. Joko tykkäämisen tai tuoksun mukaan, taikka terveydellisten vaikutusten perusteella. Esimerkiksi mustaherukan lehdet antavat aromaattisen tuoksun ja kaunistavat ihoa. Siankärsämö rauhoittaa ja vahvistaa, sekä desinfioi ja puhdistaa kehoa kuona-aineista. Mesiangervo auttaa muun muassa hiustenlähtöön, jännitykseen, turvotukseen ja hermosärkyihin. Mesiangervo sisältää luonnon salisyylia, eli asperiinin kaltaista ainetta luonnosta, ja se auttaa kipuihin, särkyihin ja reumaan. Kannattaa kerätä sellaisia kasveja, joita muutenkin käytetään yrtteinä – ei sellaisia, jotka voivat olla haitallisia.

Koivun lisäksi vihtoa voi hieman yllättävilläkin lajeilla, joko laittamalla mausteita perusvihdan sekaan tai sitomalla koko vastan vaikkapa nokkosista:

vihtakollaasi
(kuvat 1, 2 ja 3, 4)

(Vihtoja on hyvä ennen käyttöönottoa liottaa kuumassa tai jopa kiehuvassa vedessä. Kokeiluissa kannattaa aluksi olla varovainen.)

Haapavihta rentouttaa sekä auttaa reuman ja nivelkipujen hoidossa. Haapaa kannattaa laittaa aluksi vain muutama voimakkaan tuoksun vuoksi. Mytologiassa haapa suojelee varkauksilta, parantaa puhetaitoa ja ilmaisukykyä.

Katajavihta tehostaa pintaverenkiertoa ja sitä on käytetty niin ihosairauksiin kuin kolotuksiin. Katajalla vihtomisen kerrotaan helpottavan lihaskipuja ja -jumeja tehokkaasti. Miniakupunktion tavoin toimivista neulasista erittyy eteerisiä öljyjä. Katajan tuoksun ja neulasten uskottiin karkottavan noitia ja peikkoja. Kun katajavihdan haudutusvettä käyttää löylyvetenä, saa koko saunaan hyvän metsäisen tuoksun. Katajavasta vaatii vähintään tunnin haudutuksen kuumassa vedessä. Mytologiset ominaisuudet: suojelu, varkauksien esto, rakkaus, exorsismi, terveys.

Koivuvihta uudistaa ja puhdistaa ihoa. Koivunlehtien eteeriset öljyt tervehdyttävät. Erityisesti rauduskoivun pinnalta on löydetty myös sellaisia terpeenejä, jotka muistuttavat pinta-aktiivisia aineita eli suomeksi saippuaa. Koivunoksia on käytetty kautta aikain karkottamaan pahoja henkiä ihmisestä.

Kuusivihdan sanotaan auttavan yskään.

Lehmusvihta rauhoittaa, pehmentää sekä hoitaa herkkää ihoa.

Leppävihta auttaa ihotauteihin, vilustumisoireisiin ja nivelvaivoihin. Lemmenkohotukseen lämmitettiin lepällä sauna, jossa käytettiin leppävihtaa.

vihta ja kiulu
(kuva)

Mäntyvihta hoitaa miesten vaivoja aina haluttomuudesta impotenssiin. Mytologiset ominaisuudet: parantaminen, hedelmällisyys, exorsismi, vauraus.

Nokkosvihta energisoi ja lisää pintaverenkiertoa. Yrttilääkintä suosittaa nokkosvihtaa nivelkipujen ja jäykkien nivelten hoitoon. Nokkosvihdasta on aikanaan saatu apua myös jalkavaivoihin. Hauduttaminen lieventää poltetta, mutta haihduttaa samalla tehoaineita ja saa nokkoset nuupahtamaan.

Pajuvihta poistaa särkyä ja lisää kudosten joustavuutta.

Pihlajavihta hoitaa rasvaista ihoa. Se tuo myös tasapainoa rakkauselämään ja nostattaa lempeä. Sen kosketus on kuin lehmän kielen nuolaisu: kostea ja viipyilevä. Mytologiset ominaisuudet: psyykkiset voimat, parantaminen, voima, menestyminen, suojelu.

Saarnivihtakin lienee kokeilemisen arvoinen, vaikkei siitä juurikaan löydy vihtatietoa (Latviassa taitaa olla yleisessä käytössä). Skandinaavisessa mytologiassa saarni oli Maailmanpuu, Yggdrasill, sen oksat levittäytyvät koko maailmaan ja kohosivat taivaan yli.

Tammivihta sopii rasvaiselle iholle. Tuoksutonta tammea voivat käyttää myös allergikot. Mytologiset ominaisuudet: suojelu, terveys, vauraus, paraneminen, potenssi, hedelmällisyys, onni.

Yleisesti havupuiden vihtojen sanotaan auttavan astmaan ja migreeniin.

Oletteko kukaan kokeilleet tällaisia erikoisempia vihtoja? Näitä tai jotakin muuta? Minä en vielä, mutta aion ehdottomasti joskus testata. Nokkonen vaatii kyllä hieman harkintaa..

savusauna
(kuva)

Vanhan uskomuksen mukaan saunan voima tulee vihdan kunnioittamisesta. Vihtomisesta tulee nauttia ja vihdalle muistaa rupatella, jotta sauna ja sitä kautta saunoja saa voimaa. Löylyssä ei sitten saa kiroilla, vaikka vihta pistelisi, ettei saunatonttu suutu. Muistetaan myös lähestyvänä laskiaisena, että saunaan täytyy mennä päivänvalolla ja siellä on oltava kokonaan ääneti.

– Taru

Lähteitä:
Tuunaa saunavihta (Studio 55)
Näin sauna kaunistaa ja parantaa (mtv.fi)
Lihasjumit jäävät lauteille, kun vihdan sitoo katajasta (yle.fi)
Vihta katajasta, pihlajasta ja nokkosesta (Kodin Kuvalehti)
Vihdan voi tehdä vaikka katajasta (Turun Sanomat)
Saunaekspertti ehdottaa uskomatonta saunavastaa (Savon Sanomat)
Saunamagiaa ja maagisia saunoja (Thuleian Tupa)
Puulajipuisto, koto- ja vierasperäisiä puulajeja

| kommentoi

| seuraa blogia: RSS | Facebook | Bloglovin | Blogilista | Google+

8 Comments

  1. Vanha Jäärä

    Melkein voisi veikata että kataja- ja nokkosvihtojen kipuja lievittävä vaikutus perustuu siihen, että muut kivut unohtuu kun ihoa kirvelee aivan hillittömästi ;-) Hauskahan noita ois kokeilla, mutta kun en ole kovin innokas saunan (enkä minkään muunkaan huoneen) siivoaja, niin taidetaan jatkaa saunomista vihtomatta…Mutta ehkä jos löylyveteen laittaisi johonkin pussukkaan kuivattuja jotain rehuja…?

    1. Taru

      Niin se voi kyllä olla :D

      Mä olen kans ajatellut, ettei täällä kodissa enää, koska ei tosiaan tarvii yhtään ylimääräistä siivottavaa “messutalon” ylläpidon lisäksi.. Mutta ehkä jossain muualla sitten :) Kiinnostais kyllä testata noita havupuuvihtojakin, silleen varovasti.

      Hyvä idea toi pussukka! Ja voishan sinne kiuluun laittaa vaikka katajan oksia pelkän tuoksutuksen vuoksi, kun kattoo vaan ettei lykkää neulasia kiukaalle.

  2. Anu

    Enpä ole ennen lukenutkaan kaikista erilaisista puu- ja kasvilajeista tehdyistä vihdoista (meillä kylläkin puhutaan vastoista). Taitaa olla viime kesänä viimeksi, kun koivuvastalla ropsuttelin. Ihanaahan tuo on :) Pitää kyllä kokeilla näitä muitakin, paitsi nokkosta, siihen en kyllä suostu, en ollenkaan :D

    1. Taru

      “Ensin käytiin saunassa, sitten syötiin vasta.” (toisaalta bongattu kommentti tähän postaukseen liittyen :D)

      Joo, kyllä nokkonen jää minultakin melko satavarmasti kokeilematta.. Vaikka liottaisikin, niin enpä taida. Joku raja sentään :)

  3. Enne

    Viime kesänä tein usein minttuvihtoja, kun minttua kasvaa meillä villiintyneenä pitkin pihaa ja pientareita. Liotus kylmässä vedessä ja voi miten taivaallinen tuoksu saunaan leviää! <3

    1. Taru

      Ooo. Varmasti tulee mahtava tuoksu! Hyvä sivuhuomio muuten, ettei yrttejä vissiin kannata liottaa kuumassa vedessä kuten havu- ja lehtipuiden risuja.. Saattais vähän lurpahtaa :)

  4. Essi Partanen

    Kiitos meitäkin kovasti kiinnostavasta aiheesta ja hyvästä kirjoituksesta! Vihtavinkkejä olisi vielä vaikka millä mitalla! Minttu-koivu-siankärsämövihta on naisten vaivoihin oivaksi todettu. Täälläpäin sanotaan tammivihdan tehtävänä olevan vanhuudessa vahvistamisen. Myös valta ja kunnia kasvavat tammella vihdottaessa. Oma suosikkini on kataja, siitä saa ihanan pehmeän vihdan, ei kirvele, eikä pistele, tuoksuu hyvälle, on vaikutuksiltaan antiseptinen, torjuu kylmän vihoja, uudistaa ihoa ja saa uutta vauhtia verenkiertoon. Nokkosvihdalla ei tarvitse hutkia kuin jalkapohjat. Tukka seisoo pystyssä ihan siitäkin!

    1. Taru

      Kiitos kovasti lisäyksistä! Mielenkiintoista. Kataja kuullostaa aina vain paremmalta ja paremmalta :)

      Huuh. Iso hatunnosto, jos siellä on hutkittu myös nokkosvihdalla! Ihan mihin kohtaan kroppaa tahansa :)

Kommentoi toki!

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s