Hennausta, palashampoota, savea päähän ja muuta luonnonmukaista törttöilyä

Päätinpä siirtyä luonnonmukaisempaan hiustenhoitoon, ilman turhia kemikaaleja. Sitä varten ostin mineraalisavea, hennajauhetta, palashampoota, yrttistä hiushuuhtelua sekä raakaa jojobaöljyä.

Untitled

Hennaa en ollut aikaisemmin kokeillutkaan. Myönnän, että oli aukko sivistyksessä monessa kohtaa: Hennajauhe ei sisällä muita ainesosia kuin hennakasvia. Hennalla värjääminen ei millään lailla rasita hiuksia, vaan päinvastoin hoitaa ja kiillottaa niitä. Jauhetta saa ”perushennan” lisäksi eri sävyjä (myös muita kuin punaisia), joiden vivahde-ero syntyy ilmeisesti kasvin keräysajasta ja lajikkeesta. Hennan kanssa ei ilmene niin jyrkkää tyvikasvuongelmaa, ja sen voi surutta lykätä suoraan koko päähän. Väri paranee ja syvenee värjäyskertojen myötä.

Toteutuva värisävy taas on kuuleman / lukeman mukaan arpapeliä. Esimerkiksi punertavasta sävystä voi tulla melkein mitä vain oranssin ja punaruskean väliltä, riippuen omasta hiuslaadusta, väristä, tukassa olevista käsittelyistä, vaikutusajasta ja lämmöstä (saunassa olisi luultavasti tehokkainta). Otin riskin ja voitin kuin voitinkin ”arpajaisissa”:

Untitled
^ kuva vääristää hitusen, oikeasti sävystä tuli enemmän punaruskean suuntainen kuin tässä näyttää

Ihan niin kirkasta tummanpunaista kuin minulla on tavannut olla, ei hennalla / puhtaalla luonnonvärillä tietenkään saa, mutta olen tähän oikein tyytyväinen. Väri tulee varmasti vielä syvenemään pidemmän käytön aikana.

Koska pohjalla oli kestoväri, tein ennen ensimmäistä hennausta mutanaamion, jotta henna tarttuisi paremmin (kuten tarttuikin, hyvin sekä tyveen että kestovärin päälle). Savi poistaa hiuksista myös muotoilutuotejäämiä ja ilman epäpuhtauksia.

Untitled

Savijauheita on varmaan(?) monenlaisia. Itse käytin tällaista mineraalisavea, jota voi käyttää myös esimerkiksi kasvonaamiona tai sekoittaa puhdistusemulsion joukkoon. Ei mene loppu hukkaan.

Aikamoista räpellystä koko prosessi kyllä oli, ainakin tottumattomalle. Ensinnäkin savinaamiosta tuli ohjeen mukaan sekoitettuna pelkkää kuravettä. Niinpä näppäränä naisena lisäsin mutajauhetta noin nelin- tai viisinkertaisen määrän. Noh, sitä ”hiekkatahnaa” oli melko vaikea levittää. Tai saada päästä pois. Varsinainen mutakakku..

Myös hennasta sekoittelin ekalla kerralla liian tömäkkää. Ainakin pitkään tukkaan sitä oli lähes mahdoton saada tasoittumaan. Oli meillä Miähen kanssa hauskaa, kun sitä kaksissa tuumin koitettiin tuhertaa muijan päähän :D Toisella kertaa (heti seuraavana päivänä) olin viisaampi ja tein seoksesta juoksevampaa. Seuraavalla värjäyksellä olen vieläkin viisaampi ja laitan koko paketin. Pitkille hiuksille suositeltu 50g (eli puoli pussia) oli minusta liian pieni määrä.

Luonnonmukaisesti punattua tukkaani olen nyt pessyt, en käsisaippualla kuten ehkä näyttää:

Untitled

.. vaan palashampoolla, joka onkin aika miellyttävä uusi tuttavuus. Saippuapohjainen shampoo on tehty luomukasviöljyistä, luomuyrteistä ja eteerisistä öljyistä. Myös tämä puhdistaa hiuksia kemikaaleista. Pesuvaiheessa tuntuu kyllä erikoiselta, mutta en ole havainnut tahmeusongelmia, joita kuulemma saattaa käytön alussa olla. Päinvastoin, ennemmin tuuheuttaa ja kohottaa.

Palashampoon kaverina käytän yrttistä hiushuuhtelua hoitoaineen sijaan:

Untitled

Tiivistettä sekoitetaan pieni määrä (5-10 ml) lämpimän veden joukkoon ja suositellaan jätettäväksi hiuksiin. Päähänlaittovaiheessa huuhde tuoksuu aika oudolle, mutta muuttuu ihan mukavaksi kuivuessaan. Lopputulokseltaan tykkään ehkä enemmän kuin hoitoaineesta.

Latvoihin olen vielä (kuivana) sivellyt hyvin kevyesti jojobaöljyä:

Untitled

Etiketistä poiketen sopii selosteen mukaan myös hiuksille. Ainoa ainesosa on jojobansiemenöljy. Toimii hyvin myös ”käsirasvana”, ja on tosi riittoisaa.

. . . . . .

Seuraavana askeleena aion siirtyä luonnonkosmetiikkaan, sitä mukaa kun vanhat loppuvat. Jos on toimivia vinkkejä (esimerkiksi hyvästä ripsarista), saa kertoa :)

– Taru

p.s. Postaus ei sitten sisällä minkäänlaista mainontaa, vaan omia kokemuksia itse hankituista tuotteista.

| kommentoi

| seuraa blogia: RSS | Facebook | Bloglovin | Blogilista | Google+

36 Comments »

  1. Minä jätän hennat väliin, sillä punaiseen taittavat sävyt eivät sovi. Ihan hyvin sitä viihtyy omassa tummassa harmaiden raidottamassa tukassa. Lushin hennaa olen kokeillut ja tummimman sävy oli indigon ansiosta yllättävän hyvä. Mutta mitä turhaan. Kjaer weissin ripsari on nyt käytössä. Hyvä tämäkin on.

    • Mä taas en olis mä, ellei olisi punaista tukkaa :) Taino, onhan se vuosien varrella ollut muunkin värinen, mutta jo pitkään jokin punaisen sävy tai punaisilla raidoitettu. Kaikkein luonnonmukaisinta olisi tietysti ihan oma väri, vaan kun se on niin todella väritön eikä omasta mielestä sovi mulle ollenkaan. Se sellainen perinteinen suomalainen maantie.

      Kiitos vinkistä :) p.s. Tulihan kirja perille?

      • Kiitos, kirja tuli perille keskiviikkona. Torstaina lähdin työmatkalle ja palasin luetun kirjan kanssa perjantaina. Nyt kirja on sukulaisella lapissa hiihtolomareissulla. Itsemurha-aikeista saatu hilpeys tuntui hieman perverssiltä, mutta kirja oli juuri sitä mitä kaipasinkin.

  2. En ole koskaan, rehellisesti sanottuna, kuullut saati nähnyt shampoopalaa – oppia ikä kaikki. Minä jos värjäisin hiukseni punaisiksi, niin naama muuttuisi saman tien olmin väriseksi. Kerran olen kokeillut ja siihen jäi. Olin kuin haudasta noussut :D Niinpä olenkin päätynyt brunetin kautta blondeihin hiuksiin, koskai blondina on niiin helppo olla ;) :D
    Ostin muuten juuri eilen kampaajalla käydessä jojobaöljyä sisältävää shampoota ja hoitoainetta. Tuo luomujojobaöljy menee ihonhoidossa kokeilulistalle.
    Ihon kuorinnassa (koko body + nassu) olen jo pitkään käyttänyt kookosöljyä, johon sekoitan hienoa sokeria. Ihana kuorinta ja rasvaus samalla kertaa ja iho on ihanan pehmeä – tykkään. Jakojen kuorintaan käytän samaa tuotetta tai sitten vaihdan sokerin tilalle merisuolan – toimii.

    • Samma här. En ollut moisista paloista koskaan kuullutkaan, ennen kuin aloin haeskelemaan luonnollisia hiusvärejä, ja törmäsin niissä yhteyksissä noihin muihin. En tosin tiennyt edes onko sellaisia kemikaalittomia hiusvärejäkään :D En muistanut hennoja enkä mitään..

      Mäkin olen aina pitänyt kampaamotuotteita ainoina ”oikeina” ja toimivina aineina. Niin vaan on nyt kelkka kääntynyt tyystin siinäkin asiassa :) Ja mäkin olin muuten joskus vuosien ajan blondi. Muuten meni mullakin hyvin (heh), mutta tuli vaan mitta täyteen siihen tyvikasvun näkyvyyteen, vaikka olis ollut pariakin väriä. Näkyy se tietty muissakin väreissä, mutta vaaleassa tuntui erityisen rassaavalta. Tai sitten vain kuvittelin :) Toisekseen punertava sävy jostain syystä sopii mun iholle paremmin.

      Hei kiitos kookosöljyvinkistä! Pitääpäs laittaa muistiin ja mahdollisesti hankkia kuorintaan kun nykyinen loppuu.

  3. Mä olen monet kerrat miettiny tuota hennaa, että uskaltaiskohan kokeilla. Olen jo ollut pussukka kourassa ja sitten kuitenkin jänistänyt. Mä en punaista halua, mutta saahan niillä käsittääkseni myös ruskeaksi (?) ja jopa mustaksi tukan, ja sitä tummaa tukkaa olen kyllä jäänyt todella kovasti kaipaamaan, kun nyt en ole värjänny todella pitkään aikaan enää. Mä itse asiassa koitin päästä siitä tummasta eroon ja väreistä pois kokonaan, ja raitojen kautta olenkin nyt sitten aika lailla omassa ”värissä” eli siis siinä maantiessä… En tykkää, mutta silti mieluummin olen harmaa kuin värjään myrkyillä. Kerran olen värjänny tässä joskus ehkä pari kk sitten sellasella kuin Logona Color Cream, se on luontaistuotekaupasta joku luonnonmukainen tökötti, mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin en mä huomannut että mun tukka olis oikestaan värjäytynyt yhtään miksikään… Siinäkin on joku sellanen systeemi, että väri syvenee kun värjää useammin, mutta on tainnu jo sekin vähä häippästä aikaa sitten, mikä kenties sillon tarttui… Väriä olis vielä jäljellä, mutta enpä ole saanu aikaan sitä uudelleen laittaa.

    Mä pesin joskus noilla palashampoilla pidemmänkin aikaa tukkaani, mutta sekin on jäänyt. En ole ihan varma muistanko oikein, mutta mulle se shampoo tais aiheuttaa kauhean kutinan päähän. Mulla oli nokkoshuuhde myös, ja jos oikein muistan niin sekin kutitti. Mua kutitti ihan törkeenä myös esimerkiksi Santen hiusvärit, jotka myös pitäis olla tosi luonnonmukaisia… tuntui että tekis mieli raapia päänahka puhki asti!! Että vähän ehkä sekin kokemus on rajoittanut halua kokeilla hennaa.

    Jojobaöljy on asioita, joita mun on myös jo pitkään pitänyt hommata, mutta en vaan sit koskaan saa aikaan…

    • Juu, ainakin Ruohonjuuren verkkokaupassa näkyy olevan punaisten lisäksi vaaleaa, kastanjaa ja mustaa hennajauhetta.

      Mäkin kattelin muitakin hennapohjaisia värejä, esimerkiksi Santea ja Spiritual Sky hennaa, mutta päädyin kuitenkin yksinkertaiseen yhden ainesosan jauhoon :) Toisekseen tossa jälkimmäisessä taisi olla jotain ”lisäaineita” myös.

      Muistatko mikä pala sulla oli? Ainakin nyt niitä on monia erilaisia, herkälle hiuspohjallekin vissiin oli kun tuotekuvauksia lueskelin, jollen ihan väärin muista.

      • Olen tainnut kokeilla useampiakin eri palasia, todennäköisesti myös jotain herkän pään versiota. Saman valmistajan siis kuitenkin olivat kaikki, eli just ton Vihreän kosmetiikan eli nykyisen Flown. En oo ihan varma vaikka multa vielä yksi pala jopa löytyis kaapista… *kirmasin kattoo – eipä löytynytkään enää…*

        Mulle ei jostain syystä sopinut myöskään monen niin kovasti kehuma kookosöljy, kauhee kutina ja kirvely oli naamassa sen jälkeen. (Liukuvoiteena se tosin kyllä toimii, köh köh… mutta siis vinkkinä tämä myös.) Tyhmää, koska mua kyllä kovasti olis kans kiinnostanut ihan tollaset luonnonmukaiset aineet. Nyt käytän sit apteekin perusvoidetta päästä varpaisiin ja myös meikinpoistoon. Sinänsä kätevää, kun yksi puteli kelpaa joka asiaan, mutta eihän se mitään luomua todellakaan ole.

        • Kiitti vinkistä :D Mulla onkin jo paketissa matkalla mm. juurikin kookosöljyä ;D

          Sama juttu, mäkin käytän apteekin perusvoiteita. Herkkä nahka, ei kestä hajusteita eikä voimakkaita ”ravinteita”, mitä kaikenmaailman erikoisrasvoissa on.

  4. Rohkeaa touhua. Muistan hämärästi kokeilleeni hennalla joskus 80-luvulla. Muistaakseni hiukseni eivät muuttuneet miksikään. Maantien värinen on itsellänikin, mutta taitaisin näyttää Peppi Pitkätossulta punaisessa tukassa kaikkine pisamineni. Palashampoota voisi kyllä kokeilla, kuulostaa mielenkiintoiselta.

    • Melkoinen riski oli kyllä. Vaan näköjään voittaakin voi :) Mulle toi tarttui ihmeen hyvin, aattelin kans, että liekö vaikuttaa ekalla kerralla millään lailla.

  5. Hih, muistelen että äiti sähläsi 70-luvulla hennajauheen kanssa kun mitään muuta kotiväriä ei vielä ollut ilmeisesti keksitty. Eikä äidilläni ole koskaan ollut punaiseen vivahtavatkaan hiukset, ihan ruskeaa se henna oli.

    Itse en ole vuosikausiin laittanut mitään väriä hiuksiin, loppujen lopuksi tämä oma väri on ihan jees. Katsotaan sitten millainen hysteria iskee kun löytyy ekat harmaat ;-) Muutenkin kun on lyhyt tukka, niin ei tarvitse kuin vähän shampoota.

    Luonnonkosmetiikkavinkkejäkään ei mulla ole antaa kun meikkaan vain muutaman kerran vuodessa erilaisiin juhla- ja kulttuuritilaisuuksiin. Kosteusvoide on tietty kosmetiikkaa sekin…enpä tunne silläkään alalla mitään luonnontuotteita.

    Tytär vääntää joskus jotain kuorinta-aineita sokerista, hunajasta ja oliiviöljystä, se se vasta luonnonkosmetiikkaa on :-)

    • Ei oo mullakaan vielä yhtään harmaata pilkahtanut :) Vaikka eipä sillä niin väliä, en oikein usko että olisin millänsäkään.

      Oliiviöljyseos kuullostaa mielenkiintoiselta! Muistan hämärästi joskus nuoruudessa kokeilleeni jotakin, tulikohan siihen kananmunaa ja kaurahiutaleita tai jotain vastaavaa, mutta taisi jäädä siihen yhteen testaukseen ja epämääräisen kuvottavaan sössöön :D

  6. Olen värjännyt hiukseni jo vuosia Santen hennapohjaisilla kasviväreillä, sävyvaihtoehtona fiiliksen mukaan Flame Red tai astetta tummempi Natural Red. Ihan huikean punaisia sävyjä ja hiukset tykkää ja voi paljon paksummin kuin ennen :) Yövoiteena käytän jojoba- tai argonia-öljyä ja meikkipussista löytyy mm. Lily Loloa, niitä tilailen Biodellystä. Hyvää ripsaria en ole vielä löytänyt, sellaisesta saa vinkata minullekin! :)

    • Sulla on kyllä kuvissakin vilahtanut upean väriset ja kiiltävät hiukset! Mä olin oikein hämmentynyt, että jostain kuivatusta pensaasta tehdyllä jauheella tulee oikeasti väriä! Vieläpä tasaisesti sekä oman väriseen tyveen että värjättyihin pituuksiin. Tosin mun pituuksia ei ollut aikoihin värjätty (koska en ole halunnut rasittaa), vaan olen pitänyt niitä kirkkaana punaiseksi värjäävällä hoitoaineella. (KC:n Color Mask on mun mielestä ainoa toimiva, jos joku kaipaa vinkkiä siihen. Vaan ei mikään kemikaaliton, jos sellaista etsii.)

      Paksumpi tukka olis erittäin tervetullut sivuvaikutus tännekin. Mulla on nimittäin kaiken stressin takia lähtenyt tuppoina jo noin kolmasosa hiuksista.. Mutta siitä en toki viitsi stressiä ottaa, ja onneksi tuota kuontaloa kuitenkin jonkin verran on mistä tiputtaa.

      Kiitos vinkeistä! Pitääpä tutustua tuohon Biodellyyn.

  7. Mulla on nyt kokonaan tauko mistään värjäilyistä tms. tukan kanssa, ja on kyllä ilmekin sen näköinen, maantienharmaa nainen täällä, terve vaan. Tuosta kuramössöshow´sta tuskin olisin selvinnyt selväjärkisenä :) Meillä pestään tukka ihan tavallisilla luontaistuotekaupan shampoilla, jotka ovat oikeastaan valikoituneet kotikäyttöönkin alunperin mökiltä – jossa pesuvesi menee suoraan luontoon ja haluan sen olevan mahdollisimman ystävällistä maaperälle(kin) kaikinpuolin. Aikoinaan nuorena kun värjäsin hennalla, mulle tuli tosi punainen tukka – lienee sitä punapigmenttiä sitten jossain tuolla hiirenharmaan joukossa. Jo vuosia olen pitänyt itseäni vaaleana vain. Mutta mielenkiintoinen postaus, Taru! Vielä ensi kerralla laitat kurasessiokuvia, niin pääsen ihailemaan :)

    • Sinäkö maantienvärinen?! Höpsistä. Kuvista päätellen sanoisin ehdottomasti vaalea :) Ei kuule yhtään sinne päin kuin esimerkiksi mun maantie (paljon tummempi ja ankeampi). Eikä siinäkään ollenkaan mitään rumaa tms ole, ei vaan omasta mielestä sovi juuri mulle.

      Heh. Miäs tais jossain vaiheessa sanoakin että otanko kuvan :D Siinä sitä oliskin ollut ihailemista :D Ihmeen rauhallisesti loppujen lopuksi otin noi räpeltämiset, itseni tuntien olisi voinut kuvitella huomattavasti ankarampaa kiroilua ja tuskailua :)

  8. Kiva lukea luonnonkosmetiikkaan siirtymisestä :) Värjään hennalla päätäni myös, mutta toisinasn kemikaalit vie ajallisesti voiton. Hennalla värjätessä sekaan voi sotkea punaviiniä, punajuurikeitettä, mustaa teetä. Ylernsä käytän teetä. Netistä löytyy mitä ne tekee värille, yleensä syventää. Indigolla ja muilla kasveilla tehty mustahko henna on turvallista, mutta kemikaalein höystetty ei. Aiheuttaa pahimmillaan pahaa allergiaa. Joissain punasissa hennoissa on tehosteena kemikaaleja, inci kannattaa lukee :)

    Oon kuullu myös, että Kjaer weissin ripsari on oikeesti hyvä. Mun varastoissa on vaan niin monta ripsaria, kun oon saksan luonnonkosmetiikan taivaasta niitä hansteroinu. Iloa luonnonkosmetiikan maailman :)

    • Niinkö? Punaviini ainakin kuullostaa tosi loogiselta :) Ehdottomasti aion tutkia ja kokeilla ”maustevaihtoehtoja”. Sitruunasta näin jossain mainittavan, mutta se kai tuo lisää oranssin vivahdetta.

      Kiitos kovasti vinkeistä!

  9. Ouh, WordPress ilmeisesti söi edellisen kommenttini. Koitan muistaa mitä kirjoitin… Sori, jos tulee tuplana.

    Niitä hennojahan on joka lähtöön. Kerran kauan sitten sain hiukseni hennattua ihan ruskeiksikin, kun otin vähän ruskeampaa sävyä. Tosi punaisiakin löytyy.

    Olen itsekin kokeillut kaikenlaista hiustenhoitoon liittyen. Muun muassa olen nyt ollut shampooton pari kuukautta. En tosin tiedä tykkäänkö vai enkö. Hoitoaineetontakin kokeilin, mutta totesin, että tukka lähtee harjan mukaan. Tuo huuhde kuulostaa mielenkiintoiselta, vähän vain huolettaa, että pahentaako se meikäläisen rasvaletin rasvaisuutta. Lushilla on muuten palashampoita joka lähtöön. Tykkään niiden tuotteista muutenkin, eläinkokeettomia ja käsintehtyjä. Ja aika herkullisen tuoksuisia, enimmäkseen ei liian parfymoituja.

    Jojobaöljy on aika fantastinen tuote. Etsin tuossa taannoin Stockan hippikosmetiikkaosastolta (oksymoron?) puhdasta arganöljyä ja koska se oli loppu, otin vierestä pullon jojobaöljyä. Levitän sitä yleensä ensin käsiin huolella ja siitä sitten hiuksiin. Saa samalla kädet kosteutettua.

    • No voi peppuli. Ei ollut moderointijonossakaan mitään. Tosin huomasin että mulla oli uuden osoitteen myötä oletuksena automaatti-deletointi päällä, jos arvoisa WP sattuu tulkitsemaan kovaksi roskaksi (ja sehän tulkitsee välillä mitä sattuu). Mutta eipä ole enää, joten talteen pitäis nyt jäädä vaikka temppuiliskin :)

      Aa, sä olet kokeillut shampoottomuutta! Mielenkiintoista. Muistan lukeneeni sellaisestakin vaihtoehdosta. Se vissiin on aluksi aika rassaavaa, mutta alkaako milloin tasoittumaan? Vai alkaako ollenkaan..?

      Kiitos vinkeistä! :)

      • Pari ekaa kertaa meni kiroiluksi, mutta kun tajusin ottaa hoitoaineen kaveriksi, niin homma rupesi skulaamaan aika äkkiä. Kokeilin eri versioita, esimerkiksi hunajasta ja aloesta tehtyä pesua. Rasvaletille se ei sopinut yhtään. Lopulta päädyin pelkkään ruokasooda-vesi-seokseen, joka on toiminut parhaiten. Seoksen pitää antaa olla hiuksissa jonkun minuutin, kunnes se tuntuu liukkaalta sormien välissä.

        Jos kiinnostaa kokeilla, niin kantsii googlailla eri vinkkejä ja testata useampaan kertaan ja kärsivällisesti mikä niistä sopii omalle päänahalle ja hiuksille parhaiten.

        Koitan myös pitää pesujen välissä välipäiviä, joka on se rassaavin vaihe. Päänahan kutinaa ja hiusten rasvoittumista taltutan välipäivinä kuivashampoolla. Kuivashampoiden pahoja puolia on, että ne kuivattavat haivenia, varsinkin nuo alkoholia sisältävät suihkutettavat ja ne myös ovat ihan liian parfymoituja. Sitten kun se parfyymi vielä tarttuu esimerkiksi tyynyyn yöllä, niin johan on herkkänenäinen helisemässä. Nyt kokeilussa on sen edellisessä kommentissa mainitun Lushin kuivashampoo, joka tuoksuu tosi kevyesti sitruksilta. Sopii siis minullekin. Se vain on sellaista jauhemuotoista, jota levitetään päähän sormin ja sekös vaatii harjoittelua. Toistaiseksi olen onnistunut levittämään sitä päänahan lisäksi vaatteilleni ja ympäri kylppäriä. ;D

        Niin ja kätevä emäntä tietenkin tekee kuivashampoon itse, niihinkin löytyy ohjeita ympäri verkon. Jopa suihkemuotoisiin, jos oikein askartelee.

  10. Jes! Tätä seuraan mielenkiinnolla.

    Kasvihiusvärit kiinnostaa. Olen niin vaalea, että olen siksi epäröinnyt niihin siirtymistä. En usko, että sävyä saa pidettyä niin raikkaana, mutta toisaalta saattaisin löytää jonkun uuden ja ihanan vaaleahkon sävyn tilalle.

    Mun suosikkituotteet tällä hetkellä on.

    – avodaco-, kookos- tms öljy silmämeikin poistoon. Mä en pesehinkuta sitä pois, vaan pyyhin sillä ja jätän vaikuttamaan ripsiin ja silmänympärysihoon. Silmänympärysvoidetta en käytä erikseen.

    – madaran yrttideodorantti

    – talvi-iholle madaran kasvoöljy. Maksaa 46€, mutta kuluu yksi tippa pipetistä päivässä.

    – Couleur Caramelin poskipunat

    – perus Body Shopin puuterit

    Ripsiväriä en ole löytänyt hyvää. Jotenkin yritän ajatella niin, että se ei onneksi imeydy voiteen tai deodorantin (tai just sen hiusvärin) lailla ihon läpi.

    Hyvän meikkivoiteen haluaisin seuraavaksi löytää.
    Ja ratkaisun siihen hankalimpaan – hiusväriin.

    • Kiitos Laura! Tota kookosöljyä silmämeikin poistoon pitääkin heti kokeilla, tilasin sitä nimittäin justiinsa :) Sekin kuullostais hyvältä, että menisi samalla silmänympärysvoiteena. Myös ensimmäinen luonnonripsarini on jo tulossa. Jos on kelpo, niin postailen siitä myöhemmin :)

      Esimerkiksi tota hennajauhetta on myös sävyä ”vaalea”. Mutta sitäpä ei kyllä tiedä, millainen siitä tulee just omiin hiuksiin.. Ehkä kantsii vaikka huvin vuoksi kokeilla johonkin huomaamattomaan kohtaan? Kustannus ei ole suuri (noin 8 eur), jollei sitten sovikaan.

  11. Hei, ensimmäisenä hyvä ripsarivinkki: Benecos -merkkinen! Oon käyttänyt noin 2,5v. sitä. Mulla ainakin se pysyy koko päivän, ei kylläkään kestä vaakasuoraa sadetta. Illalla lähtee ihan siinä samalla pois, kun miten muutenkin kasvot pesisi.

    Palashampoota on joskus tullut kokeiltua, mutta nyt on vakiintunut käyttöön Ole Hyvä -shampoot. Joskus jos joutuu käyttään ”tavallista” shampoota, niin päänahka alkaa puskeen rasvaa niin että hiukset on samantien taas likaiset

    Mukaekologiset tuotteet kannattaa myös oppia tunnistamaan. Itse olen heivannut sinne mm.Lushin ja Body shopin…itseasiassa en enää muista tarkempia perusteluja, enkä jaksa nyt tarkistaa (karsee flunssa päällä) mutta mukaekologiset on kuitenkin eri asia kuin sertifioitu luonnonkosmetiikka. Toki kaikkeahan saa käyttää, kunhan ymmärtää eron.

    • Heh, mä just ostin kokeeksi Benecosin ripsarin :D Jännä juttu, kun olin jo tilannut sen, kävi ilmi että kaksi mun siskoista käyttää sitä myös. Näin sitä valaistuu hyvillä vinkeillä kun internetissä suunsa avaa :)

      Hyvä pointti. Mäkin olen tutkimuksissani tullut siihen tulokseen, että osa luonnonkosmetiikan tavoin markkinoitavista tuotteista ei olekaan sitä.. Haljua. Mä ainakin tahtoisin aitoa, kun kerta tälle tielle olen päättänyt lähteä :) Tietty käytän kaikki vanhat loppuun, mutta askel kerrallaan.

      Kiitos vinkeistä Annakreeta! Ja pikaista paranemista!

  12. Yritin jo kerran kommentoida, mutta kone koki sen tarpeettomaksi. ;)
    Löysin blogiisi etsimällä kokemuksia palashampoista. Minulle tuli uutena tietona se, että hiushuuhde jätetään hiuksiin. Olisi kiva kyllä sellaista kokeilla vaikka hiukseni ovat todella käsitellyt. :/

    • Hei! Kiva kun löysit, tervetuloa uudelleenkin :)

      Huuhteen voi toki huuhtoa poiskin, mutta ainakin itselläni hiuksiin jättämisvinkki on toiminut paremmin :) Kokeile ihmeessä. :)

Kommentoi toki!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s