North Karelia [kuvatulva]

North Karelia

North Karelia

North Karelia

North Karelia

North Karelia

North Karelia

North Karelia

^ Pömpeleitä on kaikilla ja joka nurkalla. Osa jyrkästi avonaisempia, kuin valmiina haukkaamaan kaikki taivaan lumi- ja vesisateet. Mitähän näihin laitetaan..? Lehtiäkö, kastumaan, vai mitä ihmettä? Rohkeasti kysellen, pönttö & pönttö.

North Karelia

North Karelia

North Karelia

North Karelia

North Karelia

North Karelia

North Karelia

^ Huudeilla on ilahduttavan luonnonmukaisia aurausmerkkejä. Risuja, heijastinteipillä tai ilman.

North Karelia

North Karelia

North Karelia

Tällaista täällä. Syrjäistä, rauhallista, verkkaista, pysähtynyttä ja välitöntä. Ikkunasta näkyy luonnon ja hiljaisuuden lisäksi silloin tällöin maitoauto, tai kauppa-auto. Juurikin sitä eihän siellä ole mitään :)) Ei valittamista.

Syrjäisyydestä huolimatta isommilla ruokaostoksilla käydään Prismassa, sen 1-2 kertaa kuussa. Vaikka matkaa on vielä enemmän kuin edellisestä osoitteesta ruokamarketteihin, se on ihmeellisen ”lähellä”. (en ole tainnut vuositolkkuihin käydä Prismassa, heh). Moisen valikoiman kauppa ylipäätään käytettävissä tuntuu myös suorastaan turhamaiselta luksukselta, vaikka hämmentävän halpa onkin. Että mitenkäs meillä nyt yhtäkkiä tällainenkin mahdollisuus on. Älkää naurako siellä!

Lämpötiloissa ei tähän vuodenaikaan ole suuria eroja, mutta luntahan on melko paljon. Entisen etelärannikkolaisen mittapuulla siis – paikallisten mielestä lunta ei ole kummoisesti. Näinhän se menee, toiselle oho on toiselle ei kummempaa.

Saimaan vesistö on sen verran lähellä, että olen jo pikaisesti tutkaillut milloin olisi otollisinta tavata Saimaannorppa. Isolla tuurilla edes vilaukselta, tuo suloinen paksu pötkäle. Täytyypä muistaa touko-kesäkuussa olla tarkkana haukkana, kun norpat nousevat jäiden lähdön jälkeen rantakiville karvanvaihtoon. Ainakin Wikipedian mukaan ne ovat karvan kasvun ajan paljon rannalla. Parempien kiikareiden lisäksi pitäisi hommata hieman pidempi kameranputki. Kuvauskaluston päivitys olisi muutenkin tarpeen.

Kiinnostaisi kyllä tavata myös susi, ahma ja karhu livenä luonnollisessa elinympäristössään. Tai siis nähdä, ei mielellään lähikontaktia kiitos ;) Ilveksiäkin täällä on kuulemma paljon. (juu, kaikki kissamme ovat nykyään sisäkissoja). Vaan taitaisi olla jo liikaa toivottu, koska näitä ymmärtääkseni ihminen erittäin harvoin havaitsee, vaikka sattuisivat lähellekin. Metsästä kuuluu myös entuudestaan outoja linnunääniä. Kaikenlaista mielenkiintoista havaittavaa siis, joka tapauksessa.

– Taru

Kuvat napsittu puhelimella, järkkärin oltua ´jossain lootassa´.

| kommentoi

| seuraa blogia: RSS | Facebook | Bloglovin | Google+ | Blogkeen | Blogipolku | Blogit.fi

Kategoria(t): elämänmuutos, luonto

22 Comments »

    • Kiitos! Me pöntöt olimme siis oikeilla jäljillä, että jotain lehtiin liittyvää voisi olla :)

      Voin uskoa. Juuri katseltiin surulla, että onko auramies raivon vallassa vai mitä, kun on lähistöltä vedellyt monta postilaatikkoa, sähköhommeleita ynnä muuta nurin ja rikki ihan urakalla :/

    • Kotipaikalla kun noi tuli, niin isä, jääräpäisenä savolaismiehenä, lopetti sanomalehtien tilauksen siihen. Varsinkin, kun lähin heittolaatikko tuli naapurin tienhaaraan, mäen päälle. :D

    • Ihan hyvät sattui juu :) Sinänsä, mitkä tahansa maisemat rauhoittaa tässä kohtaa, kun eivät ole ne vanhat, jotka enää ainoastaan kuristivat :)

  1. Oi ihastus noita maisemia :)
    Tuli niin lapsuuden ajat mieleen. Olen viettänyt lapsuuden talvilomat saloilla tätien luona. Noilla hoodeilla asuu paljon serkkuja ja siksipä kulmilla tulee oltua joka vuosi. Saimaakin on niin ihana paikka, että ah sentään:) Siellä veneillään joka kesä.
    Me nähtiin vuosi sitten toukokuussa norppa köllimässä kivillä juurikin rapsuttelemassa karvaansa. Ihania otuksia <3
    Joo, noihin lootiin laitetaan päivän aviisit keskitetysti :)
    Mukavaa viikonloppua teille sinne <3<3

    • Haa, aattelinkin ettei norpan näkeminen ihan mahdotonta ole, vaikka niitä onkin niin vähän! Katsotaan, josko meilläkin kävisi tuuri :)

      Mä en ole ollut järvi-ihminen oikein ollenkaan, mutta eihän noista järvimaisemista haittaakaan ole. En oikein tiedä, mikä ”-ihminen” nyt sitten olisin, sellainen juureton ja paikaton kaiketi jälleen :) Hassua kyllä, on paljastunut että toisen isoisäni suku on tuossa naapuripitäjässä, ja heitä on ilmeisesti paljon. Tutustumaan en ole ajatellut lähteä, mutta varsin hauska sattuma – olenkin sattumalta yksillä juurillani, oikeastaan :D

      Kiitos, samoin sinne teille <3 <3

    • Hyvin sanottu! Kuvatessa ei pahemmin olekaan kuulunut linnunlaulua järeämpiä ääniä. Paitsi poliisin moottorikelkasta, siinä olikin aikas jyhkeän kuuloiset heppavoimat :) Poliiseja vähän huvitti meidän turistikuvailu, vaikka taisivat olla pikkasen mielissäänkin kun kaikenlaista heiltä kyseltiin ;)

      Kiitos Saara, samoin sinne!

  2. Enpä ollu minäkään ennen nähnyt moottorikelkkapoliisia! Enkä tommosta pönttöä. Puita kylläkin olen :-) Rauhaisalta vaikuttaa. Mitäs kissat tykkää kun ei pääse ulos (ilveksen syötiksi)?

    • Mäkään en muista ennen nähneeni kelkkapoliisia. Komeat on pelit :) Pömpeleitä muistan nähneeni joskus maakuntia kierrellessäni, mutten ole aiemmin varsinaisesti mietiskellyt niiden tarkoitusperiä. Vaan nytpä selvisi tuokin.

      Kissoista tarttiskin kirjoittaa ihan oma postaus. He on olleet niin ihmeellisiä (= epäkissamaisia) kaiken kanssa :) Ei ongelmaa, lainkaan. Ikkunasta välillä kattelevat, mutta ketään ei kiinnosta edes pyrkiä ulos, kehräilevät ja leikkivät vaan kuin mitään ei olisi tapahtunut :o

    • Täytyy sanoa, että hämmentävän hyvin. Asuinolosuhteet parantuivat niin radikaalisti, ja sitä on suorastaan rukoiltu jo niin kauan, että helpotusten ilot kuittaa kaiken muun mennen tullen ja moninkertaisesti :) Silti kuvittelin, että olisi edes jotain sopeutumisongelmia, kun muutos on niin suuri. Mutta ei niin mitään. Kertaakaan ei ole tullut ohikiitävääkään fiilistä, että pitäisi olla jossain muualla kuin juuri täällä, juuri nyt :) Hyvin merkillistä kyllä.

      Tavaratkin on jo pääpiirteittäin paikoillaan ja sisustuskin tehty siinä sivussa. Jalkapohjat tosin on tuhannen tulessa, kun en sietäisi kovinkaan pitkää seisaallaan oloa (jota järjestellessä on pakko harrastaa), mutten viitti välittää siitäkään :))

  3. En ollut nähnyt edellistä postausta, mutta kun näin tämän, ihan hihkuin täällä innosta aavistaen, miten on käynyt: nyt ne on tehneet totaalisen irtioton! Voi että, vain te pystytte tuohon! Luin tietysti edellisen päivityksesi asian varmistamiseksi ja kyllä nostan teille rohkeille isosti hattua. Jotenkin osasin odottaa juuri teiltä jotain tällaista, vaikka samaan aikaan ihan huuli pyöreänä olinkin, kun luin muutostanne jonnekin ihan tuntemattomaan, hemmetin kauas, heh. Mutta aivan ihanat talviset maisemat, luontoa ja rauhaa. Omituisia uutuuksia, suoruutta ja selkeyttä. Toivottavasti teille nyt myös paljon mielenrauhaa!!! Onnea uuteen elämänvaiheeseen ♥.

    • Sulla on Pilvi tarkka intuitio! Hih. Ollaan jälkeenpäin oivallettu, että mehän itse asiassa tehtiin kuten on aina tehty… Ennen tahoillamme, nyt yhdessä. Että harmaan kiven läpi on ponnistettava vaikka mikä olisi, mutta jos se ei vaan kertakaikkiaan onnistu, niin lempataan kaikki tarvittava ja lähdetään menemään. Jatketaan elämää ja se siitä. Miäs heitti yhtenä hetkenä, että hän kyllä suosittelee kaikille tällaista huitin **ttuun häipymistä, jos jokin ahistaa :D :D

      Tuhannet kiitokset! ♥♥

  4. Hei! En olekaan aiemmin kommentoinut, vaikka olen blogiasi seurannut jo kauan aikaa. Nyt sitten on pakko ”valaista” tuossa loota-asiassa. Postiahan sinne siis, niinkuin moni jo ehtikin kertomaan. Ainakin meillä täällä pohjanmaalla sinne tulee ainoastaan sunnuntain lehdet ja on siis tuolla kauempana pikitien varressa, johon ne heitetään -niin, mistäköhän, kun ei niitä ennenvanhaisia oransseja postilinja-autoja ole. Sieltä tienposkesta hakee sitten koko kylä omansa ja arkena tulee kyllä ihan laatikkoon. Onnea uuteen asuinpaikkaan!

    • Hei Aisa! Kivaa, kiitos kun kommentoit! Ja kiitos onnitteluista :)

      No näinpä, mekin pöntöt taas viisastuttiin :) Täälläpäin noita lootia on tosi tiheästi, melkein tuntuu, että jokaisella oma (vaikkei sitten ehkä kuitenkaan). Ja vähän oman mallinenkin, niitä on hauska bongailla.

Kommentoi toki!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s