Valopilkkuja: Life In A Day

”Life In A Day is a historic film capturing for future generations what it was like to be alive on the 24th of July, 2010. Executive produced by Ridley Scott and directed by Kevin MacDonald.”

”Pyysimme ihmisiä ympäri maailman kuvaamaan elämäänsä ja vastaamaan pariin helppoon kysymykseen. Saimme 4500 tuntia videota 192 maasta. Kaikki kuvattu yhtenä päivänä 24.7.2010.”

life_in_a_day_1

YouTube: Life in a Day Trailer | National Geographic (1:47)

YouTube: Life In A Day, koko elokuva (1:34:56)
Tekstitetty suomeksi

life_in_a_day_9

Katsoin Life In A Dayn ensimmäisen kerran toissa syksynä. (Vinkkauksesta kiitos kuuluu Myrnalle, kuten monta muutakin kiitosta. Että olet olemassa ღ). Tosi vaikeina aikoina oli helpottavaa joskus jaksaa keskittyä johonkin niin, että sai ikään kuin hetkisen loman omasta elämästä. Ihastuttava ja koskettava elokuva kaikessa aitoudessaan.

Kakkendaalin tuulettamana ei välttämättä kiinnosta toisten selviytymistarinat tms, jos ne on esitetty sillä tavalla syyttävästi, että kyllä sinäkin selviydyt, koska mullakin / jollain muulla on kaikki nyt niin hitsin hyvin. Kun ei se aina vaan mene niin. Mutta mutta, tämä dokkari ei aiheuttanut sen tyyppistä ärsytystä tai taakkaa. Päinvastoin :)

Homman nimi on siis se, että ihan tavalliset ihmiset ympäri maailmaa kuvasivat elämäänsä tuona päivänä, ja niistä on sitten koottu tietyllä lailla etenevä puolitoista tuntinen dokumenttielokuva. Mukana on kaikkea iloista suruihin. Ei iltapäivälehtimäistä revittelyä tai dramatisointia, vaan semmoisena kuin elo kullakin on. On pintoja sekä syvyyksiä, naurua ja itkua, tavallista ja epätavallista arkea ja juhlaa.

life_in_a_day_10

life_in_a_day_5

life_in_a_day_3

life_in_a_day_7

life_in_a_day

Sen verran varoituksen sanana muille eläin-asia-herkille, että leffan keskivaiheilla on ihan pieni pätkä, jota en kykene katsomaan. Vaikka varsin hyvin tiedän, että eläimiä pyydetään ja teurastetaan ravinnoksi joka hetki, en vaan pysty. En lukemaan, katsomaan, tai mitään muutakaan.

Kokonaisuus on kuitenkin tosi hyvä, ei miinuksena ollenkaan. Viiden tähden suositus tulee täältä!

– Taru

Valopilkkuja -postaussarjassa sivuan tavoilla tai toisilla aiheita, joista itse olen saanut valoa hämärämpiin hetkiin. Lue lisää avausjaksosta.
Ole hyvä

| kommentoi

| seuraa: RSS | Instagram | Bloglovin | Blogkeen | Blogipolku | Blogit.fi

8 Comments »

    • Se on, sekä ihana idea että kivan erilaisesti toteutettu :)

      Sä huomaat sen kohdan sitten, tulee aihepiirin pätkiä muutama peräkkäin. Ei onneksi kovin montaa, ehkä minuutti pari yhteensä, jollen ihan väärin arvioi. Noi on mullekin aina nou-nou, vaikka elämää sinällään onkin.

  1. Sulta pukkaa juttua niin ettei perässä pysy ;-) Täytyy olla hyvä dokkari kun suosikkiohjaajani Ridley Scott on ollut kuvioissa mukana. Ties jos tulis vaikka flunssa niin vois katella tuon päivällä kun mies painaa duunissa. Käy kuitenkin niin, että miehelle tulee flunssa ja minä painan duunissa…niin meillä yleensä.

    • Soon kato pukattava silloin kun energia, inspis ja aika sattuvat olemaan yhtä aikaa paikalla ;D Mutta älä huoli, taitavat taas viikon verran pysytellä muissa hulabaloissa.

      Flunssaa ei voi toivoa kellekään, mutta katsohan dokkari jos edellä mainitut ”tyypit” sattuvat sullakin mestoille :)

      • Arvaa mitä. Muhun iski flunssa. Katsoin ton eilen. Ekat 10 minuuttia mä olin ihan että booooring, mutta päätin, että katson ainakin puoli tuntia, koska täytyy tässä jokin pointti olla. Sitt yks kaks suunnilleen 45 minuutin kohdalla huomasin, että kappas vaan, se tempas mut mukaansa ja katsoin siis loppuun asti. Nyt jälkeenpäin kun luin ton esittelytekstin ”…for future generations what it was like to be alive on 24.7.2010…” niin ei tossa kyllä ollu mun mielestä mitään tulevia sukupolvia kiinnostavaa. ”What do you fear?” ja ”What do you love” kysymysten vastaukset eivät ole kovinkaan sukupolviriippuvia. Mutta muuten ihan mielenkiintoinen elämys. Siitä sun kammoamasta kohdasta…ei se lehmä mitään, mutta linnunpoikanen just ennen lehmää oli karmea juttu :-(

        • Nonni. Sitä me ei kyllä tilattu, lentsua nimittäin. Hus pois ja pian, toivottavasti!

          Mä taas tykkään just tuollaisesta kulmasta :) Ehkä ennemmin niin, että miltä tuntui elää tuona päivänä vuonna 2010. Paljon mielenkiintoisempaa kuin ajan keksinnöt ym. Tai mistäs mää tiiän, mitä ihmiset ylipäätään tahtoisi nähdä :D Mutta kivaa, jos kuitenkin oli ihan katottava. Sairastaminen kun on tosi tylsää hommaa.

          Jep. Noilla main on kamalat pätkät :(

  2. Tämä dokumentti pitääkin katsoa, kuulostaa mielenkiintoiselta. Olisinpa tiennyt tuosta tempauksesta, jolloin kaikilla oli mahdollisuus lähettää viedokuvaa omasta elämästään. Tuohon tempaukseen olisi ollut kiva ottaa osaa.

Kommentoi toki!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s