feather

Toisenlainen

Sanat tulevat näppikseen, vaikken tiedä miksi. Näppäilen, vaikka valveunen rajamailla näin itseni kirjoittamassa lyijykynällä vaaleankeltaista heippalappua: Jätä tarttumatta ongelmiin. Niitä kuitenkaan kieltämättä. Keskity ratkaisuihin. Jos ratkaisu on mahdotonta, sopeudu.

Havahtuessani närkästyin. Tyhmänäkö itseäni pidän, mitä häh? Samana päivänä näin vastauksen lappuuni. Kiitos sittenkin, että muistutin.

. . . . . .

Kiinnostus tavallisiin ja normaaleihin asioihin on kadonnut, vaikken voi olla välinpitämätön. En tavoittele tavanomaisia, en unelmoi normaaleista saavutuksista. Olen saavuttanut unelmia ja menettänyt ne, mutten tahtoisi saavutuksiani takaisin.

En tee tavallisia asioita tavallisella tavalla, työkseni tai muutenkaan. Teen liikaa työkseni ja muutenkin, vaikka tiedän paremmin. Vaikkei ken tiedä mitä. Tiedän miten kulloinkin on tarkoitus toimia, vaikkei minulla ole suunnitelmaa. En pidä suunnitelmista, vaikka minulla on organisoiva luonto. Jos lähimmäisen kartta on kadonnut, voin etsiä sen hänelle. En ole pahoillani, vaikken aina jaksa, mitään tai ketään. Joskus jaksan vuorokaudet ympäri, vaikken jaksakaan.

Minusta ei juuri kukaan tiedä juuri mitään, vaikka olen hyvin avoin kelle tahansa. En näe enkä kuule tavanomaisella tai normaalilla tavalla, vaikka sulkisin molemmat. Persoonallisuustestit eivät enää löydä minua, vaikken laitakaan klikkauksia ruutuihin. Lokeroissa ei lue minun nimeäni, vaikka minulla on ollut useampi sukunimi. En kuulu mihinkään, vaikka voin olla missä tahansa.

Tahdon tasaisin väliajoin heivata kaiken, uudelleen ja uudelleen, paitsi avioliittoni. En tarvitse sääliä, vaikka yritän sääliä itseäni edes joskus. En tarvitse palleja, munanjatkeita, kenkälankkia tai koristeita. En tykkäyksiä, jakoja, kavereita tai seuraajia. Olen minä, vaikka olisin yksin, koditon, työtön, pennitön, ruoskittu ja alaston. Se sama, vaikken olisikaan.

Minulla on tarkoitus, toisenlainen. Minä olen muuttunut. Toisenlaiseksi.

. . . . . .

No huh? Mitähän kaikkea uusi viikko tuo tullessaan, kun tämmöisen heippalapun lähetti..?

Uteliaana unille,

– Taru

Artikkelikuva: Pixabay

| kommentoi

| seuraa: RSS | Instagram | Bloglovin | Blogkeen | Blogipolku | Blogit.fi

24 Comments

    1. Taru

      Kiitos Satu! ❤

      Kun heräsin, meinasin ensiksi ajatella, että voi suoli tätä shittiä. Mutta sitten muistinkin, että jaksan vaikken jaksakaan. Hahaa. Pitää siis kaiketi kirjoitella itselleen muistilappuja näinkin yksioikoisista asioista :D

      Samoin sinne, oikein paljon! :)

    1. Taru

      No niinpä :) Kaikki on totta ja itsestään selvää, mutta ilmeisesti tulen tarvitsemaan jonkinlaisia muistutuksia..? Jännä nähdä, mistä kaikista syistä. Vai seurauksista, ken tietää. Noh, antaa palaa :))

    1. Taru

      Heh, cheers ihana! Näyttää varmaan aika dramaattiselta esim tuo alaston, ruoskittu, työtön ja pennitön.. Mitään sellaista tai muutakaan vastaavaa ei oo ilmassa, mutta mä olisin silti mä, vaikka olisinkin ;) Todellakin.

      Muuttunut oon jo tällaiseksi ”itsekseni”, joten lämmin kiitos että oot pysynyt matkassa <3 Se jatkuu ainavaan, matka :)

  1. Markku Janhunen

    Hmmmm, mielenkiintoista tulkintaa. Tunnistin itseä vaikka en tunnistanut. Kaikki on totta vaikka ei olisikaan. Olkoon viikkosi antoisa ja jos ei ole, niin ei sekään mitään haittaa. Sovitaaks niin :)

    1. Taru

      Kiitos! :)

      Just de. Kaikki on, vaikkei olisikaan.

      Näin ilman muuta sovitaan. Ei se ole niin justiinsa. Ei oo väliä, vaikka olisikin. Paljon antoisia tapahtumia sinne myös! :)

    1. Taru

      Kiitos Saara! Ihana sinä ❤

      Tässä taitaa itse asiassa olla mukana kaikkia niitä isoimpia ahaa-elämyksiä, joita on elon varrella ilmentynyt. Myönnettäköön, että ehkä vähän kryptisessä muodossa.

      Olen saanut muuta kautta lukuisia hämmentäviä palautteita tästä postauksesta. Esimerkiksi että vihdoinkin joku muotoilee sen sanoiksi. On iloittu, itketty spontaanisti ilosta, ja vaikka mitä.

      Ehkäpä tämä ei ollutkaan itsestään selvyyksien muistilappu minulle itselleni, vaan iloksi juuri tätä tarvinneille :) Tai vaikka molempia, mukava niin :)

  2. Mielekäs miellekartta

    Hienoa pohdintaa! Moni kohta sopi itseenikin, vaikka tekstissä onkin paljon varaa tulkinnalle. Jotenkin tuo alku, jossa kerrot kiinnostuksen kadonneen tavallisia ja normaaleja asioita kohtaan, kolahti eniten. Samaten tuo, että ei unelmoi normaaleista asioista. Itse en osaa unelmoida oikein mistään konkreettisesta enää, ja ajattelen, että elämä ehkä olisi mukavampaa, jos olisi unelmia. Kiinnostuksen ja unelmien puute johtuu omalla kohdallani pitkälti siitä, että olen monesti saavuttanut jotain, mitä olen kauan tavoitellut, ja tiedän tähän ikään mennessä, että saavutukset eivät tee minua onnellisemmaksi vähänkään pidemmällä tähtäimellä. Niinpä on tavallaan turhaa huijata itseään unelmoimalla jostain, mikä ei kuitenkaan lisää onnellisuutta tai hyvinvointia lainkaan. Enkä puhu skeptisyydestä tai masennuksesta, vaan tietoisuudesta ja itsetuntemuksesta. Ehkä vähän sekavaa tekstiä tämä minunkin, mutta ymmärtänet, mitä ajan takaa. ;)

    1. Taru

      Kiitos paljon!

      Totta, tulkintojen varaa on. On ollut hienoa havaita, että niin ollessa on useampi saanut tästä itselleen jotain :) Toisekseen, mikäänhän ei ole täysin mustavalkoista muutenkaan (tai välttämättä edes sitä mitä voisi keskimääräisesti todennäköisimmin olettaa).

      Ymmärrän erittäin hyvin, sä olet samojen pituuksien ytimessä ;) Juurikin sekin, että kun on saavuttanut paljon (mahdollisesti kovalla työllä), onkin tajunnut ettei kovinkaan monella niistä jutuista ole varsinaista merkitystä ollenkaan. (toisaalta sitä ei ehkä olisi hoksannut, ellei olisi saavuttanut ja kokenut, niin luulen). Niin miksi ihmeessä lähtisi tavoittelemaan sellaisia, joilla ei ole itselle merkitystä, kun on paljon antoisampiakin vaihtoehtoja..? Kysyn ja ihmettelen vaan.

      Elämä saattaisi toki olla jollain tasolla helpompaa, jos unelmoisi ja olisi kiinnostunut niistä ”tavallisista” asioista. Mutta pirun paljon kapeampaa ja tukkoista, etten sanoisi. Vaikka tietoisuudella ja tietynlaisella vapaudella on tottakai hintansa silläkin. Se vaan on niin eri juttu, vaikkei olekaan. Heh.

      Sekin minua puhtaan mielenkiinnon vuoksi kummastuttaa, miksi joskus törmää oletuksiin, että tällainen Toisenlainen tahtoisi oikeasti olla jotain muuta. Että se on jotenkin tyytymätön / pitää itseään hukassa olevana reppanana / tulisi pönkittää takaisin normaaleille raiteille, sinne missä ´kaikki´ muutkin ovat. Perin omituista, vai mitä :)

      1. Taru

        Kiitos Mari :) Juuri noin se toki on :)

        Välillä tuntuu ihan hullulta, miten kauan pinnan alla olosta jo on. Vaikka käytännössä sen oikeastaan muistaa vain häivähdyksen omaisesti. Joskus, kun lukee / tai keskustelee jonkun sellaisen kanssa, joka on siellä ”mun entisessä maailmassa”. Ymmärtää ja tunnistaa, mutta tuntuu kovin vieraalta.

          1. Taru

            Niinpä. Oikeaa ja väärää sinällään ei varmasti ole, mutta ”vieras” ja ”tää sopii mulle” vois olla vastaparit :) Ehkä olen, tai siis kaikki ollaan, vaikka 10 vuoden päästä jälleen ihan Toisenlaisia. Yks juttu sopii yhteen aikaan ja toinen toiseen, niin ajattelisin. Ikuista kehittymistä ja niin edelleen. Hyvä niin.

            Kiitos, samoin sinne ❤ Ja lämmin halaus myös ❤

            1. Mari

              Oon ihan samaa mieltä. Itseään on turha ruoskia tuomitsemalla, että joku oli väärää. Me muutumme ja niin muuttuu maailma ympärillämmekin. Halaus lännestä itään.

    1. Taru

      Kiitos Hanna :) Totta, näin kyllä on. Riippumattomuus on vielä vahvistunut rutkasti sen jälkeen kun vapautin itseni siitä talonmyyntihelvetistä. Tai käytännössä sekin vain kuului tähän mun polkuun, se vapauden ottaminen omiin käsiin. Josta tykkään kyllä ihan kympillä :))

Kommentoi toki!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s