kevat_kukat

Kauempaa tulevat opastetaan sivuun

Mä niin tykkään näistä elämänmuutosten alkuvaiheista, kun kaikki on uutta ja ihmeellistä. Tuoretta ja puhdasta, melkein jopa naivia. Asetutaan, etsitään ikään kuin omaa lokeroa paikkaa, sopeudutaan, iloitaan ihan naurettavista jutuista. Huudahdellaan toisillemme, että hei kato täällä / tuolla on tämmönen, ooh! (ihan mikä vaan; esine, asia, luonnoneläin, kasvi tai paikka). Sisäinen lapsi löytyy juu. Arkisten velvollisuuksien hoitaminen ei voisi vähempää kiinnostaa, kun olis niin paljon kaikkea muuta täpistävää. Hauskuuksienkin runsaus näköjään koettelee kärsivällisyyttä, kun niiden pariin ei muka ehdi riittävissä määrin.

Pihan kevät

Riemukasta hämmennystä on herättänyt sekin, että kaupat on niin lähellä. Alle 20 kilsaa kaupunkiin! Joka ei toki ole mikään Kuopio, vaan ihan pikkuinen kaupunki, mutta kuitenkin. Useampi ruokakauppa ja kaikki muutkin peruskaupat. Moista luksusta ei ole ollut vuosikausiin, että kaupoille hurauttaa hetkessä. Montaa käännöstä ei pisteestä a paikkaan b ole, mutta kerran jo niissäkin eksyttiin. Haha. Reilu 6 km oli ajettu ohi, kun alettiin miettiä että milloinkas muuten pitää kääntyä. On totuttu niin paljon pidempiin matkoihin, ettei välttämättä huomata ees oman kylän risteystä, vaan pistellään vain eteenpäin :D

Pihan kevät

Noin ylipäätään muutos ei taida olla niin suuri kuin silloin, kun pölähdettiin Porvoon saaristosta Pohjois-Karjalaan. Karjalasta Savoon siirtyminen ei liene niin kova kulttuurishokki. Kai? Vielä..? En tiiä. Shokki ei kuitenkaan tässä yhteydessä tarkoita negatiivista reaktiota. Vaikka Suomi on joka puolella Suomi, niin onhan täällä tosi paljon alueellista erilaisuutta. Niin kivaa, että on.

Pihan kevät

Iloiseen karjalaisuuteen ehdittiin jo vuodessa päästä sisään, ja nyt pitäisi sitten opetella savolaisuuden metkuja. Jännittävää! Käsitykseni mukaan savolaisia pidetään nurjalta puoleltaan mm. juntteina, kieroina, muita arvottavina ja kateellisuuden perikuvina. Hassua sinänsä, koska tuollaisia ihmisiä löytyy ihan joka puolelta kotomaatamme. Junttius on myös mielenkiintoinen luonnehdinta, miten eri tavoin se ymmärretään. Minusta junttimaisuus on elämäntyhmyyttä ja näkökulmattomuutta, joka ei tosiaankaan riipu esimerkiksi asuinpaikasta, harrastuksista, töistä tai lantsareista. Semmoinen kaikkia muita parempi ihminen on ehkä se suurin juntti.

Pihan kevät

Eräänlaiseen leväperäisyyteen olen jo näin lyhyessä ajassa törmännyt. Esimerkiksi kun soitettiin putkimiehelle, että olisko mahdollista tulla katsomaan meidän lämmityssysteemiä ja opastamaan sen käytössä. Mitään kokemusta kun ei ole tuollaisesta härvelistä. Käytännössä se on vain valtava lämminvesivaraaja, joka tuottaa vesikiertoisiin pattereihin sisältöä, mutta siinäpä on jos jonkinlaista namiskuukkelia ja vipua, joiden säädöistä / säätämistarpeista ei ole hajuakaan. Noh. Putkari tuumasi että juuu, otti osoitteen ja puhelinnumeron ja sanoi soittelevansa joskus, sitten kun tulee piipahtamaan. Ei puhettakaan, että mitään päivää tahi aikaa olisi voinut sopia. Mitäs sitä nyt pikkuseikkoihin takertumaan. Ei siis minkäänlaista tietoa, liekö tulee lainkaan. Parin muunkin henkilön kanssa on ollut pieniä näkemyseroja, että onko asiat niin kuin on sovittu, vai muuttuuko ne tosta vaan joksikin muuksi, jopa useita kertoja edestakaisin. Merkillistä.

Pihan kevät

Yllättynyt olen myös paikallisia ilmaisjakelulehtiä silmäillessä. Että anteeks millä vuosisadalla ja -kymmenellä nyt ollaan..? Artikkelien kirjoitustyyli ja tunnelma on jotensakin eksoottista. Vai mitä mieltä olette:

”Messut houkuttelevat tuhansia kävijöitä ihailemaan puutarhamaailman klassikoita ja muita ihanuuksia. Näytteilleasettajat takaavat, että nähtävää riittää vaativaankin makuun.”

”Kevään aikana on valmistunut komea lato, jossa korkeutta riittää suuremmankin tavaran säilytykseen.”

”Hyppypaikka on noin metrin korkeudella ja kovimmat ponnistajat tekevät noin kolmen metrin ilmalennon. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä.”

”Kauempaa tulevat opastetaan messupaikan lähistöllä sijaitseville parkkipaikoille.”

Entäs mainonta sitten? Kesäisistä festareista mainitaan esimerkiksi vip-lipun maksavan 79 euroa, mutta ei sanaakaan missä tai millä paikkakunnalla tapahtuma on. Vastaavalla puutteella varustetun plakaatin näin kaupan ilmoitustaululla yhdestä toisesta tapahtumasta. Varsinaisia mitä-missä-milloin informaatioita. Vaikka samalla kuitenkin sympaattista ja leppoisaa. Voihan sitä asioita näinkin ilmaista, hui hai.

Pihan kevät

Ei kuitenkaan olla pelkkien yllätysten varassa, sillä edellisten omistajien tavaravuorien tavaroiden joukosta löytyi pilkkeet kulmissa toimitettu kirja nimeltä Seleviytymisopas Savossa. Sieltä löytyy selevityksiä joka lähtöön:

”Koska Puijon torni on maailman napa, kuopiolaiset kokoontuvat joka vuosi elokuussa rasvaamaan Puijon tornin. Se on välttämätöntä. Jos tornia ei rasvata, maapallon pyörimisliike pysähtyy.”

”Ajatustenvaihdossa on eduksi, jos keskustelun molemmat osapuolet ovat savolaisia. Silloin siinä esitetään kysymys, joka ei ole kysymys, ja vastaus, joka ei ole vastaus. Tuloksena on keskustelu, joka ei etene mihinkään.”

”Muualla Suomessa on tapana harmistua jos naapuri menestyy. Täällä ei. Savolainen ei sure toisten menestystä. Savolainen on pikemminkin aidosti iloinen toisten onnettomuuksista.
Joutavasta leuhkimisesta savolainen ei oikein tykkää. Jos jenkki menee kehumaan savolaiselle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa, niin savolainen vastaa, että minäpä oon muannu aaringossa.”

Pihan kevät

”Kulttuurin ystäviä savolaisista ei saa. Taidekauppias yritti myydä savolaiselle taulua. ´Minkä tähen minä sen ostasin´, tuumi savolainen, ´entinennii on vielä ihan ehjä´.”

”Myös savolainen aikakäsitys on ikiaikaista yleismaailmallista perua. Täsmällisiä lupauksia ei anneta. ´Het moanantaina´ voi tarkoittaa mitä tahansa kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Jos savolainen vastoin tapojaan täsmällisemmin sitoutuu, hän lupaa hoitaa jonkin asian ´aekannaa´.”

Ok. Hauskaa viikkaria! :D

– Taru

Kuvat: Pihalta äsken

| kommentoi

| seuraa: RSS | Instagram | Bloglovin | Blogkeen | Blogipolku | Blogit.fi

6 Comments

  1. Mari

    ”Semmoinen kaikkia muita parempi ihminen on ehkä se suurin juntti.” Tälle peukutan isoosti!

    Onnellista eloa teille ihanaan Savoon! <3

  2. rautalintu

    Mun mielestä on ihanaa tuo innostus! Luin nimittäin juuri tänä aamuna Tiedon silta -lehdestä artikkelin nimeltä Aivan arkista innostusta. Vaikka se oli työelämän näkökulmasta kirjoitettu, niin mun mielestäni on hienoa, että ihminen ylipäätään jaksaa innostua jostakin.

Kommentoi toki!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s