Nyt kutsui mua Kuusamo

– Miäs, yhtäkkiä: Mäpä lähenkin muuten huomenna Lappiin!
– Minä: Aha :D Mihis aattelit mennä :D
– Ei sen niin väliä. Katotaaks kartasta ja lähetään?
– No hitto, loistoidea. Tottakai!

Ja niin me lähdettiin. Tuosta vaan, kuten on inspiraatioksi tullut. Nyt kun vielä asutaan Pohjois-Suomen rajalla, ei matkatkaan ole niin mahdottoman pitkiä. Kerranhan me vedettiin 27 tunnissa nukkumatta Porvoosta Posiolle & Ranualle ja takaisin, spontaanisti vapautuneita kun ollaan. Vaikka tuli kyllä pikkasen päälle tuhat kilsaa ruuvattua tälläkin reissulla, koska päätettiin suunnata itään, Kuusamon huudeille.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Kyseeseen tuli ainoastaan yhden yön pituinen roadtrip, kas kun kissat kotona ilman hoitajaa. Ja on muitakin velvollisuuksia, tottakai. Niinpä varasin nopsasti pienen mökkeröisen Rukalta, ihan vaan jonkun, mitä sattui olemaan vapaana. Idyllisen oloisista vaihtoehdoista – ei mitään liian sliipattua kiitos.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Noh. Pikkuruisessa möksässä oli kyllä ihan idyllinen tunnelma. Mutta. Se sijaitsi rakennuksia vieri viereen pykätyssä lomakylässä (Iisakki Village) ja aivan vastaanottorakennuksen vieressä. Mökin makuutilasta, tuvasta ja parin neliön kylppäristä oli akkunat suoraan parkkipaikalle, ja vessan ikkunoissa ei ollut lainkaan (!) verhoja. Tadaa, ehkä olisi pitänyt ottaa tarkasta sijainnista selkoa hieman uutterammin.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Nyt kutsui mua Kuusamo

Nyt kutsui mua Kuusamo

Mutta siis. Menettelee varmasti lomakylä-ihmisille, eli jos tykkää viettää lomansa / vapaansa ”tehdyssä” paikassa muiden ihmisten kanssa, eikä tarvitse sen ihmeempää omaa rauhaa, niin sitten on tosi jees. Me korpityypit taas emme varsinaisesti nautiskele em. seikoista. Onneksi oltiin kuitenkin vain yksi yö ja hengailtiin enimmäkseen muualla kuin Rukalla. Loppujen lopuksi käytiin mökissä vain nukkumassa muutama tunti. Noin lyhyessä ajassa ei kerinnyt ottaa koteloon sen ihmeemmin.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Tonttula -niminen mökki löytyy ainakin Booking.comin ja Gofinland.fi:n kautta. Tosi edullinen kyllä oli, vain 65 eur/yö.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Nyt kutsui mua Kuusamo

Myös Rukalla muistettiin ja havaittiin, että kokemukset ovat aina monimuotoisia. Eli voivat sisältää kaikenlaisia tunteita tai tuntemuksia. Vaikka onkin kivaa, voi tuntea myös vaikkapa tuskaa.

Hiihtokeskus sivubisneksineen luo elinkeinoja ja työpaikkoja, mutta tekee myös surulliseksi.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Hei sinä, otappa yhteyttä, niin raivataan jälleen yhdeltä pläntiltä luonto poies ja pistetään siihen sulle ihana ”luonnonläheinen” ökymökki komeita maisemia kaunistamaan.

Anteeksi. Ei millään pahalla (muttei varsinaisesti hyvälläkään), mutta voin ihan fyysisesti pahoin kun silmäilen tällaista. Ei voi mittään.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Harrastin itsekin joskus nuorna tyttönä laskettelua (silloin rautakaudella, kun mäkiä laskettiin ainoastaan laskettelusuksilla), enkä aatellut esimerkiksi luontoa syvimmillä tasoilla tai aisteilla. Nykyään kaikki on niin toisin, etten enää mitenkään pystyisi olla ajattelematta tai tuntematta.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Rukatunturin mökkien määrää katsellessa tuli mieleeni, että miksiköhän ihminen on niin turhamainen ja sokea. Noin perimmiltään. Luonto ei tarvitse ihmistä mihinkään, mutta ihminen tarvitsee luontoa elääkseen. Silti varastaa siltä, antamatta vastalahjoja. Ihminen luo luonnon kustannuksella itselleen esimerkiksi keinotekoisia viihdykkeitä, joihin voi paeta maailmaa ja elämäänsä. Kun ensin on itse luonut itselleen sellaisen elämän (ja yhdessä sen maailman), ettei kestä sitä ilman pinnallisia virikkeitä, joiden määrässä ei mikään riitä. Sen sijaan että kohtaisi sekä itsensä, aidot tarpeensa, että asiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat, ihminen pakenee ja tuhoaa mennessään. Aika usein myös syyttelee muita ihmisiä omista tekemisistään. Melko kummallinen yhtälö.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Koskemattoman sielukasta vai tylsän näköistä? Riippuu katsojasta.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Paljon on maailmassa kuitenkin iloakin, ja iloksemme myös luontoa ja luonnoneläimiä jäljellä. Voi porot, että ne on lupsakoita otuksia!

Nyt kutsui mua Kuusamo

Yllä olevan kolmikkokuvan tien toisella puolella on Kuusamon keskustan Citymarketti – ja siinä ne porot vaan hengailee muina tyyppeinä, mistään välittämättä. Asennetta on, voi että.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Nyt kutsui mua Kuusamo

Säistä. Olipa hassu tunne kokea lumi, jää ja helle, kaikki yhtäaikaa! Lumikasoja tosiaan oli edelleen jäljellä ja lähes kaikki järvet jäässä, ja samalla kaks kymppiä lämmintä. Ellei paikoin ollut enemmänkin, vähän jo liian kuuma meikämandoliineille nykyään. Jos nimittäin voisi valita, pysyttäisiin siinä max 16-18 asteessa, se on vielä kehollisesti siedettävämpää. Parasta on kuitenkin olla parhaansa mukaan välittämättä tai valittamatta säätiloista.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Nyt kutsui mua Kuusamo

Ötököistä. Hyvin vähäistä vielä, vain pienesti sääskiä. Mutta ei minkäänlaista ongelmaa, tiedättekö miksi. Ennen kuin olin nähnyt ainuttakaan itikkaa, muistelin jostain (?) lukeneeni, että laventeliöljy on yksi luonnonmukainen ötökkämyrkky. Siispä matkanvarrella pikaisesti laventeli-vartaloöljyä Kuusamon luontaistuotekaupasta, sitä paljaisiin kohtiin iholle ja avot. Ei käyneet siivekkäät kiusanhenget päälle, ei metsässä eikä missään. Tästä tulikin yksi avulias tuote, josta en aio luopua.

Nyt kutsui mua Kuusamo

Nyt kutsui mua Kuusamo

Nyt kutsui mua Kuusamo

Jonkin olennaisen äärellä on Dannykin ollut Kuusamo -biisissä jo vuonna yksi ja kaksi:

danny_kuusamo

youtube.com/watch?v=cphoFXBdJBs

”Täällä olen kuin vanki, lähden Kuusamoon.”

Missä on sun Kuusamo? Onko se fyysinen vai psyykkinen paikka?

Nyt kutsui mua Kuusamo

Nyt kutsui mua Kuusamo

* * * * * *

Tämä oli muuten vasta alkua. Otin nimittäin vajaat 700 harrastekuvaa alle vuorokauden jaksossa, krhm. (jota määrää en tokikaan aio sylkäistä tänne, huoli pois..). Näin ollessa jaottelen valittuja otoksia, ja aatoksia tottakai, eri paikoittain omiksi jutuikseen. Ihan silläkin jos jotakuta kiinnostelee tietyt kohteet.

Seuraavissa postauksissa

Kiutaköngäs (Kuusamo)
Salla (Lappi)
Juhannuskallio (Rukatunturi)

Tarina jatkuu,

– Taru

* Lisätty linkit osapostauksiin.
* Kaikki reissun kuvat ilman turhia pulinoita löytyy tästä.

| kommentoi

| seuraa: RSS | Instagram | Bloglovin | Blogkeen | Blogipolku | Blogit.fi

15 Comments »

  1. Lapissa käytiin mekin runsas viikko sitten. Ilmat eivät silloin suosineet, mutta muuten oli taaskin ihanaa. Poroja nähtiin enemmän kuin koskaan.
    Kivoja tuollaiset extempore-matkat. Me vaan asutaan semmoisessa paikassa ettei ihan koska vaan pääse lähtemään, vaan on aina riippuvainen laivojen aikatauluista.
    Ihanaa päivää sinulle!

    • Ex-temporet on siitä niin mahtavia, kun ei tarvitse odottaa jotakin tapahtuvaksi :) Tai todeta että hyvät suunnitelmat menivätkin täysin pipariksi. Elämä on niin muuttuvaista, että jälkimmäinen tapahtuu yhä useammin, jos ei tartu ja toteuta just nyt ja heti :)

      Teillä ei tosiaan onnistu ihan tuosta vaan lähteminen, silloin kun mantereelle suuntaatte.

      Kiitos, samoin sinne, ihanaa ja onnistunutta päivää Kristiina!

  2. Kiva oli nähdä kuvat, erityisesti poroista, joita ei täällä Etelä-Suomessa näe. Täällä kyllä näkyy kauriita ihan talojenkin lähellä, mutta ne ovat säikkyjä eikä niitä saa valokuviin niin helposti. Onneksi Suomessa on vielä paljon luontoa jäljellä, verrattuna moniin muihin maihin. Joskus ulkomaan turistit ihmettelevät sitä, että Suomessa talojen välissä on pelkkää metsää, kun heidän maassaan talot ovat vieri vieressä. Bussiliikenneyhteyksiä tulisi Suomessa parantaa, koska se on luonnolle parempi vaihtoehto kuin henkilöautoilu.

    • Ole hyvä :)

      Sanos muuta. Melkoista rikkautta, että meillä on sentään vielä paljon luontoa jäljellä. Riittää niiden talojenkin väliin, onneksi.

      Ja niinpä. Et arvaakaan, kuinka monesti tuntuu pisto sydämessä, kun mekin käydään esim. luontokohteissa autolla. Se ei tosiaankaan ole mitään luonnonsuojelua. Jos jokin suuri henkilökohtainen haave olisi, niin se olis se, että kroppa kestäisi vaeltamista ja pyöräilyä. Jumatsuikka, että pistelisin menemään tuolla :))

  3. Sinulla on kivoja aatoksia Kuusamosta! Matkustimme sinne miehen kanssa viikoksi vuoden seurustelun jälkeen, ja viihdyimme mainiosti. :) Oli elokuun loppu, ja ihmisiä oli vain vähän – jopa Karhunkierroksella. Saatiin siis olla rauhassa. Mökkimme oli moderni mutta kotoisa, ja saunakin siinä oli. Kerrassaan ihana patikointimatka, jota voi vieläkin muistella lämmöllä.

    Odotan innolla tulevia luontopostauksiasi!

    • Kiitos paljon :) Ja kivaa, että tuli oma hauska reissu mieleen! Vedittekö oikein koko Karhunkierroksen?

      Meidän tapauksessa taisi olla oikein hyvä, ettei tuossa mökkeröisessä ollut saunaa. Kaikki ylimääräinen aktiviteetti kun olisi ollut pois tutkimusretkistä ja havainnoinnista, koska aika oli kovin rajallinen. Heti kotia päästyä kyllä pistettiin sauna tulille, se oli totisesti tarpeen siihen uupumukseen :)

      • Toivottavasti ette kuitenkaan liikaa uupuneet, vaikka noin tiukalla aikataululla matkustittekin. Liika kiire kun tuppaa pilaamaan kaikki hauskatkin asiat. Teillä vaikutti kuitenkin olevan oikein antoisa reissu. :)

        Emme halunneet yöpyä maastossa, joten kuljimme Karhunkierrosta ”vain” 40 kilometriä ja kaikki yhden päivän aikana! Oli siinä kävelemistä. Meillä ei ollut makuupusseja ym., sillä matkustimme Kuusamoon junalla ja bussilla Helsingistä, ja meillä oli jo paljon kannettavaa, koska lakanatkin ja vastaavat piti tuoda itse. Siksi meillä ei ollut mukana varsinaisia erävarusteita, eikä reitillä yöpyminen siten ollut mahdollista. Kaikki onneksi sujui hyvin noinkin, ja pääsimme myös muille reiteille. :)

  4. Hienon reissun olette taas tehneet! Ja ehdottomasti on lähdettävä silloin, kun siltä tuntuu. :-)

    Minäkin olen elätellyt toiveita, että pääsisin käymään taas tänä kesänä Lapissa, mutta saa nähdä, miten toiveen kanssa käy, kun on niin paljon muuta menoa. Toisaalta, se Lapin ruskakin on vielä näkemättä…

    Mä taidan olla vieläkin enemmän rautakaudelta kuin sinä, kun rupesin ihmettelemään tuon “kun mäkiä laskettiin ainoastaan laskettelusuksilla” luettuani, että milläs niitä sitten nykyään lasketaan. :-D Kunnes muistin, että jaa niin, onhan niitä jotain lautojakin. :-)

    Porot <3

    • Niin se just on, mentävä vaan vaikka mikä olis. Muuten saattaa jäädä kokematta :)

      Ruska on kyl upea. Ja syksykin ihan parasta matkailuaikaa kuule.

      Mä en enää hämmästyis, vaikka mäkiä laskettais nykyään jo surffilaudallakin :D Niin taitaa olla toisenlaiset pelit ja vehkeet kuin ennenwanhaan.

      Porot on ❤️

  5. Suomi on mahtava maa matkailla. Ei täältä tartte kesällä mihinkään lähteä. Ihanaa myös toi teidän spontaanisuus. Mun pitää aina suunnitella, miks? Noh, ehkä mä voin tohon Tammisaareen mennä ilman suunnittelua :)

    Meillä tänä kesänä Raahe, Hailuoto, Vaasa ja Kalajoki. Odotan.

    • No juu, niin on, ihana Suomi ja sen alueellinen vaihtelevuus. Ei harmita yhtään ettei terveydet enää kestä lentskarimatkailua. Niinku matkailun kannalta ei harmita :)

      Mäkin oon joskus ollut tosi kova suunnittelija (ja perfektionisti number one), mutta sittemmin on tapahtunut paljon. Myös tämmöisiä mahdottoman vapauttavia muutoksia :)

      Ai että. Tulee hieno reissu myös teille! Komeita ja erilaisia paikkoja kaikki!

  6. Ihana yhden yön irtiotto! En ollut uskoa silmiäni, että siellä vielä on järvet jäässä!!
    Psst. Olen luultavasti vähän samansorttinen yöpyjä kuin tekin ja ajattelin vinkata, oletteko kokeillut airbnb:tä? Mulla on yksinomaan myönteisiä kokemuksia.

    • Kiitos Mari :) Niinpä, oli kyllä erikoinen tunnelma tuo jäät + helle. Luntakin oli, jota tulevissa kuvissa näkyy ehkä enemmän.

      Ei olla airbnb:ltä koskaan katsottu mestoja. On ollut ennakkoluuloja. Oltiin muutamia vuosia sitten Tanskassa kahdessa vähän vastaavassa paikassa, että joku yksityishenkilö vuokraa majapaikkaa, ja kokemus ei ollut odotettu. Vaikka mustalla huumorilla niistäkin selvittiin, eipä sillä :D

  7. Heh, ötökät tai niiden puute pisti silmään. :D Eipä nuita ole näkynyt kuin nyt ihan vasta parina päivänä. Teän reissu sijottuu todennäkösesti Lapin ensimmäisiin hellepäiviin, siihen saakka vedettiin nollan pinnassa. Sekin lämpöaalto on ohi ja nyt on miellyttävät ~15.
    Reissu kuulostaa just hyvältä kaikessa spontaaniudessaan ja nostan hattua, että jaksatte edelleen lähteä noin vain. :)

    • Oli kyllä kummallisen kuuma, vähän liikaakiin meiän makuun. Ötököiden vähäinen määrä sen sijaan ilahdutti.

      Kiitos Eila :) Jokin siinä on, että spontaanit hommat innostaa valtavasti. Ja kun innostaa, syntyy merkillisesti energiaa. Ei välttis fyysisesti, mutta noin henkisesti. Ja se on ihan korvaamatonta :)

Kommentoi toki!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s