Mikä se tarkoitus olikaan

empathy

Tiedättekö mikä on kaikista suurinta puppua? No se, että kun käsittelee kaiken ikävän ja pahan juurta jaksain, hyväksyy, kohtaa, eli ei lakaise maton alle, niin siten se lopulta katoaa kokonaan. Höpön löpö. Se mihinkään katoa, vaan vaimenee ja menee välillä pois tieltä, ehkä pitkiksikin ajanjaksoiksi, mutta jää kuitenkin väijymään. Kerää ehkä jengiä ja jää odottamaan heikkoa hetkeä, jolloin ampua vanhanaikaisesti tykillä. Omalla kohdalla alitajunnassa selvästi partioivat traumojen jäänteet eivät aina tarvitse kuin ihan pienen (tai omituisen) laukaisevan tekijän. Vaikkapa joku henkilö tosi kaukaa menneisyydestä yrittää ottaa yhteyttä, tai joku (kuka […]

Read More →

Tarvitaanko ihmisyyteen lääkitystä?

Blogiini oli hiljattain päädytty hakusanoilla erityisherkkyys lääkitys. Mitä hemmettiä..? Havainto sekä sieppasi että hämmensi yhtä aikaa. Minkä ihmeen takia erityisherkkyyteen pitäisi olla lääkitys..? Se ei ole diagnoosi tai sairaus, eikä varsinkaan päävika. Tulisiko hankkia näköä sumentava lääkitys, jos näkee liian tarkasti, tai vaikka liian kauas? No ei tietenkään. Miksi siis pitäisi poistaa lääkityksellä joitain muita aistillisia ominaisuuksia, jotka on syntyessään saanut..? Hullua, sanoisin. Noin ylipäätään ainakin minusta tuntuu, että kaikenlainen ”diagnosointi” tai luokittelu menee jo yli äyräiden. On tottakai hirmu hyvä juttu, että self-helppiä on paljon tarjolla, ja että varmaan […]

Read More →

Virtaava rauhan tyyssija

sulkavan_isokoski

Aina kannattaa vain lähteä jonnekin, ilman suuntia tai karttoja. Tuntosarvet pystyssä kääntyä juuri sille pikkutielle, joka sattuu sillä sekunnilla vetoamaan. Ja sitä seuraavalle, vaikka se olisi kuinka pitkä. Minusta tuntuu, että parhaimmat paikat on löytyneet tällä tavalla. Niin meille kävi myös maanantai-iltana, että ihan puun takaa luonnon ystävän edessä oli jumalainen keidas, keskellä ei-mitään. Miten riemukas yllätys! Sulkavanjärven Isokosken sijaintiohjeita on hankala määritellä, mutta Googlesta hakemalla Kiuruvesi Sulkavan Isokoski löytyy pari hassua viitettä. Pohjois-Savon yläreunilla siis ollaan. Paikka on talkoovoimin laitettu kaikille avoimeksi virkistäytymispaikaksi, näin ymmärsin. Oikein kiva ja siisti […]

Read More →

Valopilkkuja: Metsän salainen elämä

metsan_salainen_elama

Tietokirjat ovat tappavan tylsiä ja unettavia riippakiviä? No tämä ei. Metsän salainen elämä porautuu metsänpeittojen uumeniin todella mukaansa imaisevalla tyylillä. ”Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Mutta kuinka hyvin tunnemme metsämme? Mitä tiedämme niistä tuhansista ja taas tuhansista eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa? Emme paljon mitään, vastasivat biologit ja vetivät saappaat jalkaan. Nyt he johdattavat lukijan seikkailumatkalle suomalaiseen metsään, joka on alkanut paljastaa salaisuuksiaan. Eteen aukeaa pienten ja piilottelevien eliöiden ihmeellinen maailma: Joku kärkkyy kyytiä lentävältä hyönteiseltä, toinen jakautuu osiin päästäkseen esteen läpi. Yksi säihkyy kuin […]

Read More →

Olemisen aakkoset

hammock

Annukka oli postannut kauniit ja maukkaat Hyvän olon aakkoset. Minä innostuin tempaisemaan haasteen aihepiirin elämäntavoista ja ravinnosta toisaalle. ”Olemiseen”, joko suoraan tai sivupolkua: Avara. Muotona kaikkein paras. Maailman- ja elämänkatsomuksena, suhtautumisena, asenteena… Missä yhteydessä vain. Tukkoinen tai kapea ei ole yhtään kiva. Blogiystävä. Olette mulle oikeasti tärkeitä. Aika uskomatonta, miten monia hengenheimolaisia olen löytänyt tätä kautta. Olisi tietysti tylsää jos olisimme kaikki samanlaisia, mutta pönttöä olisi myös jonnin joutavista keskustelu ilman samoja aaltopituuksia. Casillero del Diablo Cabernet Sauvignon Reserva. Tykkään chileläisistä punaviineistä. Viini rauhoittaa pään sisäistä hyrrää, you know. Usein […]

Read More →