Mystinen Paljakanvuori

paljakanvuori_metsa

Jes, ensimmäinen Pohjois-Savon kiinnostuskohde käyty tänään! Kiuruvedellä sijaitsevan Paljakan eli Paljakanvuoren laella on entisaikainen merkkitulipaikka sekä uhrikuppien muinaisjäännös. Ja ei lainkaan hullummat maisemat. Paljakanvuori ”Vuoren laki on laajalti tasainen ja lähes paljas kasvillisuudesta. Koska Paljakka kohoaa ympäristöään useita kymmeniä metrejä korkeammalle, siellä uskotaan pidetyn merkkitulia, viimeksi Suomen sodan aikaan vuosina 1808-1809. Merkkitulet olivat vartiointi- ja hälytysjärjestelmä, joiden avulla tähystävät vartijat varoittivat lähestyvästä vihollisesta. Paljakka onkin ollut sijaintinsa puolesta otollinen tähystyspaikka, sillä se sijaitsee lähellä vanhaa erätietä joka kulki etelän suunnasta vesireittiä Pielaveden ja Kiuruveden kautta Oulujärveen saakka. Paljakan laella on […]

Read More →

Valopilkkuja: Ukonvaaja

ukonvaaja

En (tälläkään kertaa) ole ihan ajan hermon ratsailla, sillä Ukonvaaja dokumenttielokuva ilmestyi jo kesällä 2016. Oman kappaleeni ryntäsin hankkimaan tottakai heti kun se oli mahdollista. Nyttemmin leffaa on käsittääkseni hyvin saatavilla, myös vuokrattuna, esimerkiksi Ukonvaajan omasta kaupasta. Ukonvaaja, dokumentti 2016 ”Ukonvaaja on maailman ensimmäinen kokopitkä dokumenttielokuva, joka käsittelee vanhaa suomalaista luonnonuskoa ja mytologiaa. Se herättää suomalaisen luonnon mystiikasta ammentavat, myyttiset tarinat eloon. Elokuva on aito suomalainen indie-tuotanto, kolmen nuoren ja energisen elokuvantekijän passion project, joka on toteutettu ilman suurten yritysten tai säätiöiden resursseja. Ukonvaajassa CMX-yhtyeestä tuttu muusikko, kirjailija ja myyttien […]

Read More →

Unelias Maan emoinen

unelias_luonto

Täytyy myöntää, ettei luontokuvaus ole kaamoksen harmaudessa juuri kiinnostanut. Nämäkin napsin niinkin suuren vaivan takaa, kuin omasta pihasta :) Taivas on järjestään utuisen massan peitossa, joka laskeutuu tasaiseen tahtiin lumena maahan. Vaikka toisinaan on ollut suojaakin, on paljasta maata näkynyt viimeksi syksyllä. Kolmen kympin pakkasetkin on jo koettu. Oltiin jopa hivenen pettyneitä, koska mehän odotettiin kokemusta ja seikkailua, tietty. Vielä mitä, ei tuntunut yhtään niin kylmältä kuin kuviteltiin! Joten miksipäs ei voisi joskus muuttaa Lappiin, Koillismaalle tai Kainuuseen. Komeiden kaamosvärien, tuntureiden ja revontulien maille. Siellä voisi kesätkin olla hieman viileämpiä? […]

Read More →

Syyspäiväntasauksen aikaan

peura

Syyspäiväntasaus on juuri nyt, Suomessa 23.9. klo 11:21. Päivä, jolloin yön ja päivän sanotaan olevan yhtä pitkiä, vaikkei ehkä ihan pilkuntarkalleen ottaen olekaan. Syyspäiväntasaus on myös kesän ”virallinen” loppu. Luonto hiljenee ja valmistautuu talveen. Kuten myös ihmiset kynttilöineen, villasukkineen ja kaakaoineen. Yksi jakso on loppu ja toinen alkaa. Uusi, vaikka niin vanha tuttu jo. Kansanperinteessä näille main osuu Syys-Matti (21.9.), jolloin ”talven puhdetyöt aloitettiin 21. syyskuuta ja päätettiin vuorostaan 24. helmikuuta. Vanhan kansan vuodenkierrossa valaistuva kevät ja hämärtyvä syksy olivat kuin toistensa peilikuvia. Keväisin siirryttiin luontoon, pelloille ja laitumille, joista […]

Read More →

Keskikesän juhla

Kesäpäivänseisaus, Yöttömän yön juhla, Ukon juhla, Mittumaari, Juhannus ja Jussi. Siinä vain joitakin nimityksiä, joiden alla keskikesän juhlaa on vietetty ja vietetään. Meluaminen ja juopuminen ovat jo ammoisina aikoina kuuluneet asiaan. Niillä keinoin on tuotettu onnea ja karkotettu pahoja henkiä. Mitä enemmän on juopoteltu, sitä parempi on tullut sadosta. Kokkoja ja tulia on poltettu niin keskikesän juhlissa kuin monien muidenkin vuodenkierron juhlapäivien vietossa. Tulet ovat liittyneet joskus auringonpalvontaan, mutta niinikään myös pahan karkottamiseen, sekä onnen tuottamiseen ihmisille, sadolle ja karjalle. Juhannustaikojen lisäksi, joilla on pyritty varmistamaan sadon ohella naimaonni, keskikesään […]

Read More →