Puulinnut patterin välissä

puulintu

Navetanvintin ”aarreaitasta” on parikin kertaa pistänyt silmään tällainen puinen lintu. Kaunislinjainen, mutta ehkä vähän turhakkeen tapainen (oikeasti korttien säilytysteline, tms?). Se on kuitenkin puhutellut ja kutsunut jostain kummallisesta syystä. Tänään esine pulpahti näkemättä mieleeni ja koin selkeästi mitä se sanoo. Tuo lintuhan on kuin elämä! Käytössä nuhjaantunut ja kulunut, kulmia rikki sieltä täältä, väri pölyinen, kunnes taas puhdistuu ja virkoaa. Näkyvästi särkynyt ja liimattu lukemattomia kertoja, mutta kiiltää ja säihkyy, kun vain katsoo sitä aitoudessaan. Pyrkii aina takaisin pystyasentoon, vaikka välillä heitellään nurinniskoin paskaiseen vintin nurkkaan. Linkuttaa, muttei suostu kaatumaan. […]

Read More →

Elämää tarkkailleet kalusteet

lipasto

Jos on vähän elämän jälkeä ja kolhuja, se on hyvä. Klassinen muoto. Ei liian iso. Ei liian painava. Umpipuuta, ehdottomasti. Se on ollut suuntani uusien kalusteiden kanssa. Ei ´uusien´, vaan meille uusien. Jokaisella kalusteella on tarina. Osittain tiedossa oleva, osittain hämärän peitossa. Kuten meillä kaikilla. Tullaan jostain, mutta nyt ollaan tässä, juuri sellaisina kuin ollaan. Oikeanlaisia ja valmiita ihan raakanakin. Miten tarina jatkuu, sillä ei ole merkitystä. Kalusteet voivat myös tarvittaessa jatkaa matkaa. Meillä ne ovat käyttöä, eivät kiillotusta varten. Ehkä pitkään, ehkä lyhyemmän aikaa. Takertua ei kannata, jotta tarina […]

Read More →