Skip to content

Ytimissä jytisevä Kiutaköngäs

kiutakongas

Kuusamon majapaikkaan päästyä lähdettiin heti ensimmäiseksi kokemaan Kiutaköngäs. Se on Oulankajokeen kuuluva, 350 metrin mittainen koski Oulangan kansallispuistossa. Sijainti noin 35 kilometriä Rukalta ylöspäin, about kilsan päässä kansallispuiston luontokeskukselta ja autotieltä. Kiutaköngäs on luokiteltu helposti saavutettavaksi kohteeksi. Ovi könkäiden maailmaan: Tervetuloa matkaan, tepastellaan yhdessä koskelle ja takaisin! (Juu ei tarvottu yllä mainittua Karhunkierrosta (82 km), ei edes osapätkiä. Ihan pikkiriikkinen palanen kuitenkin, nyt kun tarkemmin ajattelee.) Polku oli kuin olikin maastoltaan suhteellisen helppokulkuinen ja melko tasainen, muutamia porrasosuuksia lukuun ottamatta. Matkan varrella on informatiivisia pläjäyksiä :) … ja ilahduttavasti penkkejä […]

Read More →

Nyt kutsui mua Kuusamo

Kuusamo

– Miäs, yhtäkkiä: Mäpä lähenkin muuten huomenna Lappiin! – Minä: Aha :D Mihis aattelit mennä :D – Ei sen niin väliä. Katotaaks kartasta ja lähetään? – No hitto, loistoidea. Tottakai! Ja niin me lähdettiin. Tuosta vaan, kuten on inspiraatioksi tullut. Nyt kun vielä asutaan Pohjois-Suomen rajalla, ei matkatkaan ole niin mahdottoman pitkiä. Kerranhan me vedettiin 27 tunnissa nukkumatta Porvoosta Posiolle & Ranualle ja takaisin, spontaanisti vapautuneita kun ollaan. Vaikka tuli kyllä pikkasen päälle tuhat kilsaa ruuvattua tälläkin reissulla, koska päätettiin suunnata itään, Kuusamon huudeille. Kyseeseen tuli ainoastaan yhden yön pituinen […]

Read More →

Mystinen Paljakanvuori

paljakanvuori_metsa

Jes, ensimmäinen Pohjois-Savon kiinnostuskohde käyty tänään! Kiuruvedellä sijaitsevan Paljakan eli Paljakanvuoren laella on entisaikainen merkkitulipaikka sekä uhrikuppien muinaisjäännös. Ja ei lainkaan hullummat maisemat. Paljakanvuori ”Vuoren laki on laajalti tasainen ja lähes paljas kasvillisuudesta. Koska Paljakka kohoaa ympäristöään useita kymmeniä metrejä korkeammalle, siellä uskotaan pidetyn merkkitulia, viimeksi Suomen sodan aikaan vuosina 1808-1809. Merkkitulet olivat vartiointi- ja hälytysjärjestelmä, joiden avulla tähystävät vartijat varoittivat lähestyvästä vihollisesta. Paljakka onkin ollut sijaintinsa puolesta otollinen tähystyspaikka, sillä se sijaitsee lähellä vanhaa erätietä joka kulki etelän suunnasta vesireittiä Pielaveden ja Kiuruveden kautta Oulujärveen saakka. Paljakan laella on […]

Read More →

Valopilkkuja: Metsän salainen elämä

metsan_salainen_elama

Tietokirjat ovat tappavan tylsiä ja unettavia riippakiviä? No tämä ei. Metsän salainen elämä porautuu metsänpeittojen uumeniin todella mukaansa imaisevalla tyylillä. ”Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Mutta kuinka hyvin tunnemme metsämme? Mitä tiedämme niistä tuhansista ja taas tuhansista eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa? Emme paljon mitään, vastasivat biologit ja vetivät saappaat jalkaan. Nyt he johdattavat lukijan seikkailumatkalle suomalaiseen metsään, joka on alkanut paljastaa salaisuuksiaan. Eteen aukeaa pienten ja piilottelevien eliöiden ihmeellinen maailma: Joku kärkkyy kyytiä lentävältä hyönteiseltä, toinen jakautuu osiin päästäkseen esteen läpi. Yksi säihkyy kuin […]

Read More →

Puulinnut patterin välissä

puulintu

Navetanvintin ”aarreaitasta” on parikin kertaa pistänyt silmään tällainen puinen lintu. Kaunislinjainen, mutta ehkä vähän turhakkeen tapainen (oikeasti korttien säilytysteline, tms?). Se on kuitenkin puhutellut ja kutsunut jostain kummallisesta syystä. Tänään esine pulpahti näkemättä mieleeni ja koin selkeästi mitä se sanoo. Tuo lintuhan on kuin elämä! Käytössä nuhjaantunut ja kulunut, kulmia rikki sieltä täältä, väri pölyinen, kunnes taas puhdistuu ja virkoaa. Näkyvästi särkynyt ja liimattu lukemattomia kertoja, mutta kiiltää ja säihkyy, kun vain katsoo sitä aitoudessaan. Pyrkii aina takaisin pystyasentoon, vaikka välillä heitellään nurinniskoin paskaiseen vintin nurkkaan. Linkuttaa, muttei suostu kaatumaan. […]

Read More →