Taikasumuja ja hämyjä

taikasumu

Tykkään usvasta, se on mystistä ja tunnelmallista. Sumuverhot ja vaipat eivät kuitenkaan ole pelkästään niitä, vaan käsitteet ovat (ehkä vähän turhankin) moninaisia. Sumu on pilvi, joka on kosketuksissa maahan. Sumu vaatii normaalisti tiivistyäkseen 100 %:n suhteellista kosteutta. Yli 15 asteen pakkasessa yleistyvät jääsumut, jotka muistuttavat koostumukseltaan untuvapilviä. Sumunkaltainen mutta lievempi ilmiö on utu. Sen sijaan auer heikentää näkyvyyttä pölyn tai muun kuin veden sisältämän aineen takia. Säteilysumu syntyy, kun maanpinta jäähtyy ulossäteilyn takia (esim. tyynenä selkeänä kesäyönä) ja jäähdyttää pinnanläheistä ilmakerrosta. Siirtymäsumu eli advektiosumu syntyy, kun kostea ilma virtaa siirtyen […]

Read More →

Auringonlasku

auringonlasku

Auringonlaskuissa on taikaa, varsinkin erityisen värikkäissä. Tämä viikonloppuna nähty, kiertotiellä vastaan tullut oli ehkä komein näkemäni vähään aikaan. Kannatti poiketa lyhimmästä reitistä (vaikka syy olikin huonokuntoinen tie). ”Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko” ”Iltarusko aamun usko, aamurusko hatun kastaa” ”Aamurusko, ilta pasko” Vanhat ennustukset / sanonnat voivat usein pitää paikkansa. ”Kun illalla länsitaivas punertaa auringonlaskussa, ilmakehässä on yleensä päivän tuulien jälkeen pölyä tai muita pieniä hiukkasia sirottamassa valoa. Nämä eivät enteile sadetta. Sen sijaan kun auringonnousun taivas punertaa, valon sirottajana on yleensä kosteus eli pienet pisarat tai jääkiteet, jotka ovat […]

Read More →