Saunan kevätsiivous

Tässä kämpässä sattui olemaan todella hyvä sauna. Ei pahemmin häpeä puusaunalle, niin pehmeät ja sopivat löylyt saa, ettei melkein sähkösaunaksi arvaisi. Täytyypä muistaa kiitellä saunatonttua vuolaasti. Minäkin olen nyt pystynyt saunomaan, kun jäätynyt olkanivel ei enää särje järjenkin vievää joka-vuorokauden-minuutti tahtia (se vaihe kestikin vain seitsemän kuukautta). Käsi ei tokikaan toimi näin nopsaan, mutta tämäkin on jo paljon sen osalta. En osaa sanoa, mistä seikoista saunan hyvyys mahtaa johtua. Vanhahan se on, ja kiuaskin varmaan jo ajat sitten tehokkaimmat päivänsä nähnyt – ehkä taika on siinä ;) Löylyfilosofiana meillä on kaataa löylyvesi kiukaaseen, ei heittää. Parhaat pössikset tulee juuri sen jälkeen kun kiuas on sammutettu. Ei myöskään tykätä hyvää liian kuumasta, max 60-70 astetta riittää. Saunan peseminen Pöljää kertoa, kuinka siivotaan? Tavallaan joo. Jaan kuitenkin Marttojen saunanpesuvinkit, koska yllätin ainakin itseni sillä että seinäpaneelit olisi parasta pestä alhaalta ylöspäin. En ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi myöskään ”ensin lämmintä, sitten kylmää vettä”. Jotain siltä väliltä olen vissiin lorotellut menemään. Tavanomainen saunanpesuaine ei ihan yllä luonnonmukaisempiin tähtäimiini, mutta pitäähän se käyttää, kun kerta on. Millä olette muut luonnonystävät pesseet saunoja? Olisiko mäntysuopa oivin aine? ”Kastele puupinnat lämpimällä vedellä, jotta puun huokoset aukeavat. Pese yleispuhdistusainevedellä ja pehmeällä harjalla tai hankauspesimellä. Huuhtele kylmällä vedellä puun huokosten sulkemiseksi. Pestessäsi puuta harjaa puiden syiden suuntaisesti. Kastele ja pese seinät alhaalta ylöspäin.” –> lisää vinkkejä saunan pesuun: Martat Laudeliinoina toimivat loistavasti muinoin Varustelekasta hamstraamani armeijan ylijäämäpyyhkeet (käyttämättömiä ja uudenveroisia kuitenkin). Hieman alle kahden euron kappalehinnalla olivat muistaakseni pilattu. […]

Read More →

Vihtoisko nokkosella vai katajalla?

(kuva) Perinteinen saunavihta tehdään rauduskoivusta, mutta vastomiseen on monia muitakin mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Ennenvanhaan erilaisilla vihdoilla hoidettiin niin terveyttä kuin kauneuttakin. Ensinnäkin koivuvihdan joukkoon voi sitoa esimerkiksi kukkia tai yrttejä. Joko tykkäämisen tai tuoksun mukaan, taikka terveydellisten vaikutusten perusteella. Esimerkiksi mustaherukan lehdet antavat aromaattisen tuoksun ja kaunistavat ihoa. Siankärsämö rauhoittaa ja vahvistaa, sekä desinfioi ja puhdistaa kehoa kuona-aineista. Mesiangervo auttaa muun muassa hiustenlähtöön, jännitykseen, turvotukseen ja hermosärkyihin. Mesiangervo sisältää luonnon salisyylia, eli asperiinin kaltaista ainetta luonnosta, ja se auttaa kipuihin, särkyihin ja reumaan. Kannattaa kerätä sellaisia kasveja, joita muutenkin käytetään yrtteinä […]

Read More →

Pillunpäreitä ja leivinuunissa saunomista

Kyllä, olen ihan selvinpäin. Ei, otsikossa ei ole kirjoitusvirheitä. :D Palatakseni kansanperinteisiin juttuihin. Aloitetaanko pillunpäreistä? Tiedättekö, mistä sanonta ”tuhannen pillun päreiksi” on oikein tullut? Noh, minäpä kerron ja kehtaan viljellä moisia sanoja, jos ette satu tietämään. Käytän tässä postauksessa myös nimikkeitä vituke, jormake ja pyllyke, joten jos hävettää liiaksi, niin siirry äkkiä jollekin toiselle sivulle! Pillunpäreitä eli vitukkeita käytettiin vielä 1800-luvulla saunassa naisten alapään suojana. Silloin ennen laudeliinojen aikaa. Vitukkeet tehtiin yksinkertaisesti vuolemalla männystä tai haavasta päreitä naisen omien muotojen mukaan. ”Tuo riittää tuhannen pillun päreiksi”, on sanottu kun on […]

Read More →